Jo on aikoihin eletty, että heinäsirkkoja popsimaan! En kyllä tällä syönnillä usko asiaan, mutta artikkeli on tosi mielenkiintoinen...
Suora nettilainaus Kauppalahdestä hiukan tuunattuna:
Tämä keksintö ratkaisee nälänhädän maailmasta!
Jaakko Korpela Turun yliopistosta (vas.) on ollut sparraamassa heinäsirkkakontin luonutta nelikkoa. Kuvassa vasemmalta oikealle Otto Palonen, Perttu Karjalainen, Robert Nemlander ja Hannes Sjöblad. KUVA: NOORA PENTTINEN/KL
Startup Saunassa esille nousi erilaisena keksintönä heinäsirkkakontti.
Rauhoittava, iloinen sirkkojen siritys vie ajatuksen kesäiselle niitylle, vaikka olemme Aalto-yliopiston Design Factoryn ja Startup Saunan pihamaalla.
Robert Nemlander, Hannes Sjöblad, Perttu Karjalainen ja Otto Palonen ovat aloittaneet uransa hyönteiskasvattajina.
Aalto-yliopiston rakennustekniikasta valmistunut Nemlander kunnosti viime heinäkuussa isänsä kanssa käytetyn kontin syrjäisellä tilalla Vantaankoskella.
Sitten tehtiin matka Hollantiin.
”Tutustuimme heinäsirkkatilaan ja hieroimme kauppasuhdetta. Ostimme lopulta noin 3000 sirkkaa", kertoo Nemlander.
Syntyi startup-yritys EntoCube, jota esiteltiin tortai-iltana Startup Saunassa Espoon Otaniemessä.
"Ratkaisemme nälänhädän"
EntoCuben perustaneet nuoret miehet ovat päättäneet ratkaista ruoan saatavuuden ongelman.
”Ratkaisemme nälänhädän, sillä kukaan ei tee sitä vahingossa. Tämä on paikallinen tuotantosysteemi, joka massatuottaa hyönteisiä merikontissa missä tahansa maailmalla”, Nemlander selvittää.
Idea lähti liikkeelle turhautumisesta: juuri kukaan ei tee mitään konkreettista maailman ongelmien ratkaisemiseksi.
Hyönteiset ovat hyvä proteiinin lähde. Sirkkoja riittää maailmassa! KUVA: NOORA PENTTINEN/KL
Merikontissa voidaan tuottaa yhteensä viisi kiloa sirkkoja päivässä.
”Tällä ratkaistaan kaksi suurta ruoantuotannon ongelmaa: pystymme tuottamaan ruokaa kymmenen kertaa tehokkaammin kuin esimerkiksi naudanlihaa tuotetaan. Jos katsotaan kasvihuonepäästöjä, vedenkulutusta, tarvittavaa maa-aluetta, aikaa - tuotteemme on ylivoimainen verrattuna kaikkiin muihin proteiinin lähteisiin”, jatkaa Perttu Karjalainen.
Karjalainen opiskelee johtamista Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hän on tehnyt useita matkoja Kaakkois-Aasiaan, kuten myös tietoliikennetekniikaa Aalto-yliopistossa opiskeleva Otto Palonen.
”Tällä keksinnöllä ruoan siirtämiseen menee entistä vähemmän energiaa. Pääsemme irti noidankehästä, jossa ruokajärjestelmä vaatii massiivista keskitettyä järjestelmää. Jos nyt tulee jokin shokki, kuten voimakas maanjäristys, olemme kriisissä”, Karjalainen ja Palonen kertovat.
Ruotsalainen Hannes Sjöblad puolestaan on ollut ruotsalaisen maatalousalan johtoryhmässä. Hän on todistanut rehuntuotannon varjopuolia.
”Hyönteiset ovat vastaus hyvin moneen ongelmaan”, nuoret miehet julistavat.
Tansanian presidentti oli kiinnostunut
Yrityksen keksinnöllä on paitsi potentiaalia kehitysmaissa myös Suomessa.
”Kontissa voi esimerkiksi tuottaa kalanrehua tai se voi olla apuna kaupunkiviljelmässä. Kasvien osat voi syöttää sirkoille, ja niiden ulosteet sopivat lannoitteeksi. Jenkeissä sitä myydäänkin korkealaatuisena lannoite-erikoisuutena", kertoo sanavalmis Karjalainen.
Hän piti myös muutaman minuutin esittelyn, bitchin, Startup Saunassa torstaina. Sen jälkeen hän tarjosi heinäsirkkoja yleisölle maistettaviksi.
Heinäsirkka-kontti oli myynnissä 999 euron hintaan.
Karjalainen huomauttaa, että heinäsirkkojen tuottaminen voi myös olla elinkeino paikallisille kehitysmaissa. Esimerkiksi Suomessa vieraillut Tansanian presidentti oli yrittäjämiesten mukaan kiinnostunut EntoCubesta.
”Kaakkois-Aasiassa syödään sirkkoja, mutta he noukkivat ne pelloilta haavien kanssa. Se on mahdollista vain tiettyinä aikoina, joten se on epätasainen lähde. Tämä olisi heille ennustettava elinkeino."
"Näkee elämänkaaren"
Aluksi startup-yrittäjät aloittivat kasvattaa sirkkoja tieteellisen tutkimuksen ohjeilla. Sirkat ovat läpinäkyvissä laatikoissa kontin hyllyillä.
”Pointtina on suljettu ympäristö, jossa on mikroilmasto. Lämpö on noin 30 asteessa. Heinäsirkat eivät ole kranttuja ruoan suhteen, vaan ne voivat syödä kaikenlaista", kertovat Sjöblad ja Nemlander.
”Joka päivä tulee yksi laatikko vastasyntyneitä sirkkoja sisään. Noin 35 päivässä sirkat kasvavat aikuiseksi, ja sitten yksi laatikko tulee ulos. Aikuisten munat laitetaan hautumaan kahdeksi viikoksi, minkä jälkeen kierros lähtee uudestaan käyntiin.”
Karjalainen ja Nemlander kertovat nauttivansa sirkkojen kasvatuksesta.
”Näkee hienosti niiden elämänkaaren. Olemme käyttäneet opiskelijaruokalan pois heittämää ruokaa, kuten salaatinlehtiä, sirkkojen ravintona. Kun niille antaa ruokaa, näkee niiden ilon. Voimistuva sirittäminen on rauhoittava ääni", Karjalainen kuvailee.
Robert Nemlander (vas.) hoiti käytetyn merikontin kuntoon isänsä kanssa. Perttu Karjalainen piti myyntipuheen Staruo Saunassa ja lähti seuraavana päivänä jälleen matkalle Aasiaan.KUVA: NOORA PENTTINEN/KL
Aasiassa matkanneet ovat myös rakastuneet heinäsirkkojen makuun.
Miehet aloittivat toimintansa vuosi sitten, ja EntoCubesta tuli osakeyhtiö vuodenvaihteessa.
”Myymme asiakkaille kontteja, jonka mukana tulee sirkkojen alkupopulaatio. Asiakas pääsee nopeasti täyteen kapasiteettiin. Koulutamme heidät myös city-farmareiksi, jotka huoltavat sirkkoja päivittäin. Meillä on myös tukipalvelut käyttöajalle.”
Kahden vuoden sykleissä sirkkoja pitää lisätä, sillä silloin tulee sisäsiittoisuus-ongelmia.
EU:ssa ei saa myydä
Koordinaattori Jaakko Korpela Turun yliopiston funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta on ollut sparraamassa EntoCubea.
”Toivottavasti saamme aikaan tutkimusta syötävistä hyönteisistä ja niiden hyödyntämisestä Suomessa ja maailmalla”, Korpela toteaa.
Suurimmassa osassa Euroopan unionin jäsenmaista hyönteisiä ei saa myydä kuluttajalle.
”Belgia, Hollanti ja Iso-Britannia ovat ainakin tehneet jo poikkeuksen. Keskustelua käydään kiivaasti. Kun EU:n elintarvikelainsäädäntöä on mietitty, ei ole otettu huomioon, että on tulossa kokonaan uusi, lihaan verrattava ruoanlähde", Korpela kertoo.
Hänen mukaansa syötäville hyönteisille ei löydy Euroopan unionin järjestelmästä kunnollista paikkaa.
"Uusi elintarvike se joka tapauksessa olisi, sillä täällä ei ole niitä vielä syöty. Ei pidä unohtaa vanhoja hyviä tapoja ravitsemuksen suhteen", Korpela muistuttaa ja jatkaa:
"Länsimaissa on yleinen harhaluulo, että heinäsirkat olisivat hätäruokaa Aasiassa. Se on ennemminkin herkku perjantain oluen kanssa!"
Startup Sauna -tilaisuus järjestettiin 11. kerran Suomessa. Siellä yli 500 startup-yrityksestä 11 valittua esitteli sijoittajille ja kokeneille yrityksille toimintaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti