Harmi, että olen lukenut tämän viikon ilmaiset sivut...

Olen lueskellut Taneli Heikan kirjoituksia välillä suurennuslasin kanssa. Nykyinen pääministerimme Juha Sipilä on sen verran kiinnostava henkilö, että mielellään olisin lukenut alla olevan kolumnistin näkemyksiä. En aio hankkia kuitenkaan rajatonta lukuoikeutta. Saattaa olla, että käväisen lukemassa artikkelin Kemin kaupunginkirjaston lukusalissa, kun minulla on sinnepäin muutoinkin asiaa kohtapuolin...

Otsikon kysymykseen totean: Henkilökohtaisia muutostarpeita ei ole Suomen hyväksi, tavoitteeni on jatkaa jotakuinkin nykyistä rataa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Miten juuri sinä aiot muuttua Suomen hyväksi?

ULKOMAAT 5.6.2015 9:59

KOLUMNI

Taneli Heikka 

Kirjoittaja on toimittaja ja väitöskirjaa tekevä vieraileva tutkija American Universityssa, Washington DC:ssä.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) ei tarvitse muuttua elääkseen. Hän muuttui hyvätuloisesta bisnesmiehestä kriisiaikojen pääministeriksi, jotta me muut voisimme elää. Kempeleen Kennedyn elämäntarina puhuu: odotan teiltä samaa muutosta johon altistan itseni. Siinä tulessa minä itse vähenen.

Johtajan uhriutuminen on vanha, kansaan vetoava kikka. Se puree erityisesti aikoina, jolloin kaikilta odotetaan uhria ja sopeutumista. Presidentti Urho Kekkonen viljeli itsestään kuvaa marttyyrina, jonka oli kannettava neuvostosuhteiden raskas taakka. Kuva oli jossain määrin totta. Kekkosessa henkilöityi runnellun ja alistetun mutta pelikuntoisen kansan tahto.

Haluatko lukea koko artikkelin? Hanki rajaton lukuoikeus: