Lähetin alla olevan tekstin perjantaina 29.05.2015 Pohjolan Sanomiin ja Lounais-Lappi-lehteen toivomuksena sen julkaisemisesta. Ainakaan toistaiseksi se ei ole ylittänyt julkaisukynnystä.
Jos se vielä julkaistaan niin mikäpä siinä, mutta pistän tämän liikkeelle etten unohda tätä...
Todettakoon, että Pohjolan Sanomat eivät ole enää entisensä, kaukana siitä. Toki olemme saaneet uutuutena mm. lauantain Luppo-liitteen, jossa näemme koko Lapin kuolinilmoitukset ainakin yhden koko aukeaman leveydeltä, jos ne nyt sitten meri-lappilaisia vähääkään kiinnostavat.
Jos se vielä julkaistaan niin mikäpä siinä, mutta pistän tämän liikkeelle etten unohda tätä...
Todettakoon, että Pohjolan Sanomat eivät ole enää entisensä, kaukana siitä. Toki olemme saaneet uutuutena mm. lauantain Luppo-liitteen, jossa näemme koko Lapin kuolinilmoitukset ainakin yhden koko aukeaman leveydeltä, jos ne nyt sitten meri-lappilaisia vähääkään kiinnostavat.
Lähettämäni teksti:
KEMI MERI-LAPIN AINOA
MERIKAUPUNKI
Otsikon informaatio
perustuu toteamukseen, että kaupungin keskusta on meren rannalla ja
käytännössä usean kilometrin matkalla on nähtävissä edessä
avautuva Perämeri. Valitettavasti meren roolia kaupungissamme eivät
kaikki kemiläiset pääse nauttimaan toisinpäin eli katselemaan
kotikaupunkiaan mereltä nähtynä.
Kemin kaupungin
virkamiehet ja ymmärtääkseni myös suurin osa luottamustehtävissä
toimivista päättäjistä pyrkivät aidosti kehittämään kaupunkia
ja takaamaan kaikille kemiläisille nyt ja lähitulevaisuudessa
mahdollisimman tasapainoiset viihtyvyys- ja elinolosuhteet.
Seurattuani ns.
paljasjalkaisena kemiläisenä kaupunkimme kehitystä kohtalaisen
aktiivisesti vuosikymmeniä olen murheellisena, välillä lievän
raivon vallassa joutunut toteamaan, että joukossamme on kourallinen
antikemiläisiä.
Mielestäni tuo
antikemiläinen-käsite liittyy olennaisesti niihin tapahtumiin,
jotka seuraavat erilaisia kaavoitushankkeita.
Viimeisin on Kemin uusi
Sarius-kaava, joka on eräänlainen bulevardimallinen ratkaisu, jossa
Mansikkanokan ranta-alue jää kokonaan yleiseen virkistyskaäyttöön.
Nimenomaan tuo nykyisin pääosin rumana ryteikkönä oleva
Mansikkanokka on herättänyt taannoin aktiivista
ylisönosastokirjoittelua ja nimien keräämistä adressiin.
Mansikkanokan
ranta-alue on siis uudessa kaavassa jätetty meidän kaikkien
käyttöön – toivottavasti siistittynä.
Ilmeisesti
Sarius-kaavasta pahimmat höyryt on puhallettu ulos ja se on valmis
toteutukseen, mutta mistä alueelle rakentaja? Onko YIT enää
kuvioissa aidosti mukana, riittääkö yrityksellä usko totettaa
aikanaan suunnittelemiaan, upeita rakennelmia. Ikävä kyllä
rakentamisprosessin käytännön käynnistäminen on myöhässä...
Katselin aluetta
mereltä ajellessani tänään perjantaiaamuna kalastamaan
Selkäsaaren pohjoispäätyyn.
Mereltä katsottuna
Kemin sisäsatamasta vasemmalla on upea kerrostalorivistö.
Toivottavasti Pohjolan Sanomien toimitalon kupeeseen alkaa nousta
uusia kerros- ja rivitaloja.
Oikealle Uimahallin ja
pursiseurojen tuntumaan sopii kyllä massiivisiakin rakennelmia aina
Mansikkanokalle saakka, jotka mielestäni tasapainottavat
ranta-aluetta.
Oikeastaan itse asiani
on se, että toivon Kemin kaupungin päättäjien, Kemitiimin ,
Meri-Lapin Matkailun, tms. toimenpitein mahdollistavan jokaiselle
kemiläiselle – edes kerran elämässään -
päästä ihailemaan
upeaa merikaupunkia mereltä – ilmaiseksi.
Kuulen jo usen lukijan
jupisevan: ”Ei maailmassa ole mitään ilmaista, etkö sinä edes
sitä tiedä!”
Mutta siltikin...
Pohdiskeluterveisin
Aki Pyykkö
Opetusalan eläkeläinen
Kemistä
Ps.
Itse olen
etuoikeutetussa asemassa, koska voin käytännössä milloin tahansa
sään salliessa lähteä Hahtisaaren venesatamasta liikkeelle.
Näkymään mereltä kaupunkiin päin ei kyllästy...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti