Omakotiasujien osalta tonttimaan hyötykäyttö on ollut iät ajat tunnettua. Varmaan melkein jokaisen tontin kulmassa on nykyisinkin pieni ryytimaa, jota eri tasoisella aktiviteetilla hoidetaan.
Olen aikaisemmin kirjoittanut tekstin Ritikan Viisas-nimisestä, oikeastaan isäni nimeämästä henkilöstä. Em. henkilö piti erittäin tärkeänä sitä, että heidän perheellään oli omakotitontti erittäin tehokkaassa hyötykätössä.
Minulla on muistikuva, että heidän tontistaan oli kasvimaana vähintäänkin kolmannes, kukaties aika-ajoin lähes puolet. Silloin elettiin 1950-ja 1960-lukua...
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Kaupunkilaiset hurahtivat palstaviljelyyn
Vuokrattavia viljelypalstoja on tarjolla useimmissa kaupungeissa. Etenkin eläkeläiset ja nuoret perheet ovat innostuneet palstaviljelystä.
RAIJA SUOPAJÄRVI
– Täällä on aina kasvanut hyvänmakuisia perunoita, palstaviljelijä Maija Virta sanoo. Virta viljelee puolen aarin kokoista vuokrapalstaansa Rovaniemen Saarenkylässä. Siemenperunat hän on idättänyt kotona omista viime vuoden sadon perunoista.
Lapin uutiset
Sateinen ja kylmä alkukesä on koetellut multasormien kärsivällisyyttä. Rovaniemellä 4H-yhdistyksen puhelin on soinut tiuhaan, kun yhdistykseltä viljelypalstan varanneet ovat tiedustelleet, joko vuokrapalstoille pääsee kylvämään.
Alkuviikosta Pöykkölän Taimelassa sijaitseva viljelypalsta oli edelleen liian märkä, mutta Saarenkylän Putaantörmällä päästiin jo tositoimiin. Rovaniemeläinen Maija Virta peitteli siellä suoriin riveihin kylvämiään siemenperunoita.
- Olen viljellyt täällä niin kauan kuin tämä palsta on ollut olemassa. Aina täältä on syömistä saanut, Virta sanoo.
Virralle palstaviljely on rakas harrastus. Hänellä on pieni kasvimaa myös kotipihalla, mutta siellä ei ole riittävästi tilaa.
- Tähän tulee perunaa, tuonne naurista, lanttua, porkkanaa ja kahdenlaista sipulia. Uutena ajattelin kokeilla lehtikaalia, Virta esittelee.
Vuokrapalstan etuihin kuuluu myös sosiaalinen puoli.
- Tänne on aina hauska tulla ja rupatella tässä samalla.
Muutaman palstan päässä toinen palstaviljelyn konkari Kauko Väärälä kylvää kasvimaan reunaan olkikukan siemeniä. Vieressä harson alla piileksii pitkät rivit kylvettyä perunaa, sipulia, papua, hernettä, porkkanaa ja naurista.
Harso pitää herkkupaloja kärkkyvät jänikset loitolla, mutta Väärälällä on niiden karkotukseen toinenkin konsti.
- Kylvän tähän kehäkukkia. Jänikset eivät pidä niiden tuoksusta.
Väärälä viljelee Saarenkylän vuokrapalstalla nyt toista kesää. Aiemmin Etelä-Suomessa asuessaan hänellä oli vuosien ajan vuokrapalsta ensin Espoossa ja sitten Keravalla.
- Tämä on hirveän hyvää terapiaa, Väärälä selittää innostustaan.
Palstaviljelystä on tullut viime vuosina suosittu kaupunkilaisten harrastus, mutta mikään uusi ilmiö se ei ole. Ensimmäiset viljelypalstat perustettiin Helsinkiin jo 1900-luvun alussa. Sotavuosina palstaviljely yleistyi myös muissa kaupungeissa.
Rovaniemellä palstaviljelyä on ollut 1940-luvulta lähtien. Vielä 1950-luvullakin monet kaupunkilaisperheet hankkivat suuren osan vuoden ruokatarpeistaan viljelemällä vuokrattua maapalaa. Nykyään palstaviljelyn motiivit ovat toiset.
- Viljellessä saa aistien kautta kosketuksen luontoon, ja tietenkin puhdasta raikasta satoa, Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja Taina Laaksoharju sanoo.
Laaksoharjun mukaan palstaviljelijöissä on erityisen paljon iäkkäitä ihmisiä, jotka hoitavat palstojaan vuodesta toiseen hyvin huolella.
- Sitten on kolmekymppisiä nuoria perheitä, jotka viljelevät enempi fiilistellen, ja palstan hoito saattaa jäädä puolitiehen. Maahanmuuttajat puolestaan ovat hirveän hyviä viljelijöitä.
Helsingissä viljelypalstat ovat niin kysyttyjä, että omaa palstaa voi joutua jonottamaan jopa vuosia. Muualla Suomessa palstojen kysyntä vastaa melko hyvin niiden tarjontaa. Lapissa 4H-yhdistys vuokraa viljelypalstoja Rovaniemen lisäksi Posiolla, Sodankylässä, Kittilässä ja Keminmaassa.
- Keminmaan viljelypalstoille mahtuu kahdeksan viljelijää, mutta tällä hetkellä on tulossa vain kaksi. Ensi kesänä meillä on tarkoitus saada uusi palsta-alue Kemin puolelle, koska siellä tuntuisi olevan kysyntää, Kemin seudun 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Satu Järvelä kertoo.
PALSTAVILJELY
Kaupunkilaisten harrastus
Vuokrattavia viljelypalstoja on etenkin suurimmissa kaupungeissa, kuten Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Lahdessa, Turussa, Tampereella, Kuopiossa, Joensuussa, Oulussa ja Rovaniemellä.
"Maahanmuuttajat ovat hirveän hyviä viljelijöitä."
Taina Laaksoharju
Hyötykasviyhdistyksen toiminnanjohtaja
Ensimmäiset viljelypalstat perustettiin Helsinkiin jo 1900-luvun alussa.
Palstaviljelijöissä on erityisen paljon iäkkäitä ihmisiä, jotka hoitavat palstojaan hyvin huolella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti