Koska olen eläkeläinen, en voi äänestää työpaikan kuluneimmasta fraasista mutta...
Kyllä alla olevassa luettelossa on ärsyttävän typeriä inhokkeja useitakin.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
"Otatko sä tästä kopin?" – Äänestä työelämän ärsyttävin fraasi
Tutkijan mielestä johtajien kuluneissa fraaseissa on myös hyvää: suomalaisen työelämän puhe on muuttumassa kannustavammaksi
Nyt ei jäädä tuleen makaamaan! Kaikkien pitää näinä haastavina aikoina poistua omalta mukavuusalueeltaan! Think outside the box! Muutos on hyvästä!
Tuttuja lausahduksia, jotka moni meistä on kuullut kerran jos toisenkin työpaikallaan. Mutta mistä sanonnat ovat saaneet alkunsa, ja onko niiden viljelemisestä jotakin hyötyä?
Työterveyslaitoksen tutkijan Lotta Harjun mukaan sota- ja urheiluaiheiset sanonnat ovat olleet pitkään suosittuja työelämän kielellisissä vertauskuvissa.
”Sotatermien käyttö on kuitenkin vähenemään päin. Välillä esimerkiksi talvisodan torjuntavoitot voidaan nostaa pinnalle ja voittoja glorifioidaan, mutta ne ovat historiassamme yhä kauempana meistä. Sotaan liittyvät mielikuvat ovat myös usein negatiivisia.”
Sen sijaan urheilutermeillä on helpompaa tsempata ja sparrata joukkoja positiivisessa hengessä. Nykyaikainen johtaminen on mukautunut yhä enemmän joukkuepelin suuntaan, kun aiemmin työyhteisöä luotsasi johtaja, jota kaikki seurasivat, koska oli pakko.
”Tämä on mielenkiintoinen kulttuurinen muutos, jonka voi huomata johtamiskirjallisuutta ja -tutkimuksia lukiessaan. Henkilöstöä valmentava ja palveleva johtaminen on nyt nousussa, nimenomaan sellainen joukkoja coachaava toiminta.”
Monet fraasit liittyvät myös laajempaan yhteiskunnalliseen ilmiöön, jossa luodaan kuvaa menneistä, parhaillaan tapahtuvista ja tulevista muutoksista. Organisaatioiden ja yksilöiden odotetaan olevan valmiita jatkuvaan muutokseen.
”Emme ole juurikaan joutuneet kilpailemaan, joten emme ole joutuneet jatkuvasti kehittymään ja arvioimaan omaa toimintaamme. Suomi on ollut perähikiä, ja sitä se on maantieteellisesti edelleen. Kansainvälistyminen ja globalisaatio heittivät kuitenkin litsarin kasvoillemme, ja organisaatioiden on pitänyt herätä toimintansa kehittämiseen.”
Positiivisen muutoshengen nostattaminen tuo myönteistä ilmapiiriä epävarmaan tilanteeseen. Kannustavaksi tarkoitettujen lausahdusten ajatellaan psyykkaavan työntekijöitä ja organisaatiota kokonaisuudessaan.
Harva tulee fraaseja lausuessaan tai kuullessaan miettineeksi, mitä niiden sanat pitävät sisällään.
”Organisaatioissa puhutaan usein, että asioita tehdään ’pitkässä juoksussa’. Tämä tuntuu kuitenkin paradoksaaliselta, sillä usein organisaation toimintaa motivoivat lyhyen tähtäimen tavoitteet”, Harju pohtii.
Niin ikään urheiluterminologiaan pohjaava "kopin ottaminen" ei herätä innostusta tutkijassa. Kenties kopin ottamisella on haluttu keksiä hauskempi ilmaisu muuten ankeana pidetylle vastuiden jakamiselle.
”Vastuutehtävät nähdään palloina, joita voidaan heitellä ympäriinsä. Monissa työtehtävissä toimenkuvat ovat muuttuneet niin laajoiksi, etteivät tietyt tehtävät kuulu enää ainoastaan yhdelle työntekijälle. Silloin työtehtävien hoidosta on neuvoteltava”, Harju sanoo.
Mutta löytyy kulahtaneista sanonnoista helmiäkin. Harjun mielestä esimerkiksi lausahdus ”ei jäädä tuleen makaamaan” viestii positiivisesta katseesta tulevaisuuteen.
”Pettymyksiä tulee eteen aina, mutta niihin ei kannata jäädä vellomaan. Epäonnistumisien märehtiminen ei ole rakentavaa, eikä se hyödytä lopulta ketään. Eteenpäin katsominen pätee muutenkin elämään kokonaisuudessaan.”
Vaikka jotkut ilmaisut tuntuvatkin kulahtaneilta, Harju ei torppaisi fraasien käyttöä kokonaan. Ne ovat hänestä näppärä tapa viestiä ytimekkäällä tavalla, sillä lausahdukset ovat yleisesti kaikkien työyhteisön jäsenten tunnistettavissa.
Jos fraasien sanomaa ei kuitenkaan vahvisteta toiminnalla, ne jäävät pelkäksi sanahelinäksi. Silloin heitot muuttuvat lähinnä vitseiksi.
”Olen havainnut, että työelämässä on pikkuhiljaa tapahtumassa ainakin kielellinen ja kenties myös asenteellinen käänne kannustavampaan suuntaan. Yleensä fraasit liittyvät uudistumiseen ja itsensä haastamiseen – ja juuri näistä seikoista meidän tulisikin ottaa koppi tässä ajassa”, Harju myhäilee.
Tuttuja lausahduksia, jotka moni meistä on kuullut kerran jos toisenkin työpaikallaan. Mutta mistä sanonnat ovat saaneet alkunsa, ja onko niiden viljelemisestä jotakin hyötyä?
Työterveyslaitoksen tutkijan Lotta Harjun mukaan sota- ja urheiluaiheiset sanonnat ovat olleet pitkään suosittuja työelämän kielellisissä vertauskuvissa.
”Sotatermien käyttö on kuitenkin vähenemään päin. Välillä esimerkiksi talvisodan torjuntavoitot voidaan nostaa pinnalle ja voittoja glorifioidaan, mutta ne ovat historiassamme yhä kauempana meistä. Sotaan liittyvät mielikuvat ovat myös usein negatiivisia.”
Sen sijaan urheilutermeillä on helpompaa tsempata ja sparrata joukkoja positiivisessa hengessä. Nykyaikainen johtaminen on mukautunut yhä enemmän joukkuepelin suuntaan, kun aiemmin työyhteisöä luotsasi johtaja, jota kaikki seurasivat, koska oli pakko.
”Tämä on mielenkiintoinen kulttuurinen muutos, jonka voi huomata johtamiskirjallisuutta ja -tutkimuksia lukiessaan. Henkilöstöä valmentava ja palveleva johtaminen on nyt nousussa, nimenomaan sellainen joukkoja coachaava toiminta.”
Monet fraasit liittyvät myös laajempaan yhteiskunnalliseen ilmiöön, jossa luodaan kuvaa menneistä, parhaillaan tapahtuvista ja tulevista muutoksista. Organisaatioiden ja yksilöiden odotetaan olevan valmiita jatkuvaan muutokseen.
”Emme ole juurikaan joutuneet kilpailemaan, joten emme ole joutuneet jatkuvasti kehittymään ja arvioimaan omaa toimintaamme. Suomi on ollut perähikiä, ja sitä se on maantieteellisesti edelleen. Kansainvälistyminen ja globalisaatio heittivät kuitenkin litsarin kasvoillemme, ja organisaatioiden on pitänyt herätä toimintansa kehittämiseen.”
Positiivisen muutoshengen nostattaminen tuo myönteistä ilmapiiriä epävarmaan tilanteeseen. Kannustavaksi tarkoitettujen lausahdusten ajatellaan psyykkaavan työntekijöitä ja organisaatiota kokonaisuudessaan.
Harva tulee fraaseja lausuessaan tai kuullessaan miettineeksi, mitä niiden sanat pitävät sisällään.
”Organisaatioissa puhutaan usein, että asioita tehdään ’pitkässä juoksussa’. Tämä tuntuu kuitenkin paradoksaaliselta, sillä usein organisaation toimintaa motivoivat lyhyen tähtäimen tavoitteet”, Harju pohtii.
Niin ikään urheiluterminologiaan pohjaava "kopin ottaminen" ei herätä innostusta tutkijassa. Kenties kopin ottamisella on haluttu keksiä hauskempi ilmaisu muuten ankeana pidetylle vastuiden jakamiselle.
”Vastuutehtävät nähdään palloina, joita voidaan heitellä ympäriinsä. Monissa työtehtävissä toimenkuvat ovat muuttuneet niin laajoiksi, etteivät tietyt tehtävät kuulu enää ainoastaan yhdelle työntekijälle. Silloin työtehtävien hoidosta on neuvoteltava”, Harju sanoo.
Mutta löytyy kulahtaneista sanonnoista helmiäkin. Harjun mielestä esimerkiksi lausahdus ”ei jäädä tuleen makaamaan” viestii positiivisesta katseesta tulevaisuuteen.
”Pettymyksiä tulee eteen aina, mutta niihin ei kannata jäädä vellomaan. Epäonnistumisien märehtiminen ei ole rakentavaa, eikä se hyödytä lopulta ketään. Eteenpäin katsominen pätee muutenkin elämään kokonaisuudessaan.”
Vaikka jotkut ilmaisut tuntuvatkin kulahtaneilta, Harju ei torppaisi fraasien käyttöä kokonaan. Ne ovat hänestä näppärä tapa viestiä ytimekkäällä tavalla, sillä lausahdukset ovat yleisesti kaikkien työyhteisön jäsenten tunnistettavissa.
Jos fraasien sanomaa ei kuitenkaan vahvisteta toiminnalla, ne jäävät pelkäksi sanahelinäksi. Silloin heitot muuttuvat lähinnä vitseiksi.
”Olen havainnut, että työelämässä on pikkuhiljaa tapahtumassa ainakin kielellinen ja kenties myös asenteellinen käänne kannustavampaan suuntaan. Yleensä fraasit liittyvät uudistumiseen ja itsensä haastamiseen – ja juuri näistä seikoista meidän tulisikin ottaa koppi tässä ajassa”, Harju myhäilee.
Mitä sanontoja sinun työpaikallasi viljellään? Äänestä, mikä fraasi on mielestäsi ärsyttävin. Vastattuasi näet, mitä fraaseja muut ovat äänestäneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti