tiistai 23. kesäkuuta 2015

Rakennusala tarvitsee omat Pelle Pelottomansa mutta...

Niin kuin aikaisemminkin olen kirjoittanut, olen ollut mukana rakentamassa muutamia rakennuksia, pääasiassa pienrakennuksia, tosin yksi on osittain 2-kerroksinen rivitalo.

Päädyimme 1980-luvun alkupuolella rakentamaan nykyisen asuinpaikkamme päärakennuksen betonielementeistä. Kävin silloin seuraamassa Kemin Karjalahdella sijainneella K.E.Nymannin elementtitehtaalla betonielementtien valmistusta.

Niin kuin alla olevassa artikkelissa todetaan, rakentaminen on kaiken kaikkiaan minunkin mielestä turhan työlästä ja monivaiheista - työvoimavaltaisen monimutkaistakin, joka tarvinnee "reipasta ravistelua" uusien, henkeäsalpaavien ideoiden muodossa.

Katsottuani alla olevaan artikkeliin liittyvän videopätkän, tuli tunne, että tässä saattaa olla yksi lupaavimmista rakennusalan ideoista betonielementtirakentamisen osalta mutta...

Itse olen nimenomaan Suomessa kallistumassa puurakentamisen puoleen ja siinä nimenomaan CLT-tekniikkaan. Se on vielä aivan "lapsenkengissä" ja toivon CLT-elementtien käytön reippaasti lisääntyvän.

Toki samaan hengenvetoon totean, että olemme olleet vuonna 1982 rakennettuun betonielementtitaloomme erittäin tyytyväisiä - huoleton pesubetoniulkopinta ja erittäin energiaystävällinen rakenne...



Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:


Imatralaisyhtiön hurja suunnitelma: aikoo ryhtyä tulostamaan betonitaloja

Fimatec sai yhteistyökumppaneikseen suuria yhtiöitä, jotka uskovat uudenlaiseen 3D-teknologiaa hyödyntävään innovaatioon

KOTIMAA 

Ehkä jo ensi vuoden lopulla valmistuu Suomen ensimmäinen 3D-tulostettu betonitalo imatralaisen Fimatec-yhtiön innovaatiolla. Fimatec on kehittänyt 3D-tulostuksen ja robottiteknologian yhdistävän menetelmän.
Mullistavaa on se, että Fimatecin Robocatt-tulostusyksikön valmistamat taloelementit sisältävät valmiiksi sekä ulko- ja sisäseinän että eristeet ja raudoitukset. Robocatin tulostamat elementit kelpaavat sellaisenaan rakennusvalvontaviranomaisellekin.
"Netti on täynnä demoja betonitulostamisesta, mutta kokeilut ovat kaatuneet käytännön kysymyksiin, kuten talon romahtamiseen. Pelkkä betonin pursottaminen ei riitä. Pidämme Fimatecin hanketta tähän mennessä maailmalla nähdyistä versioista uskottavimpana", sanoo Lujabetonin toimitusjohtaja Mikko Isotalo.
Fakta

3D-tulostaminen kasvaa voimakkaasti

 Kolmiulotteisella eli 3D-tulostuksella virtuaalisesta mallista voidaan tulostaa fyysinen esine.
 Tulostusmateriaalina voidaan käyttää esimerkiksi muovia, metallia, keramiikkaa, lasia tai betonia.
 Materiaali voidaan johtaa tulostuspäähän esimerkiksi nauhana tai jauheena. Usein materiaali sulatetaan tai liuotetaan nesteeseen ja suihkutetaan tulostinalustalle, jossa materiaali kovettuu ohuina kerroksina haluttuun kohtaan.
 3D-tulostusta voi käyttää lukemattomiin käyttötarkoituksiin kuten korujen, tekonivelten sekä autojen ja muiden laitteiden varaosien tulostamiseen.
 Informaatioteknologian tutkimusyhtiö Gartner arvioi, että vuonna 2018 3D-tulostimiin ja 3D-tulostusmateriaaleihin käytetään rahaa yli 13 miljardia dollaria. Vuonna 2014 niihin käytettiin vain reilu miljardi dollaria.
Imatralla yhtiön vuokraamassa teollisuushallissa on näytillä parisen neliötä 3D-tulostettua betoniseinäelementtiä, jonka tulostamiseen kului vain kolme minuuttia.
Fimatecin perusti vuoden 2013 lopulla Arto Koivuharju, Pelle Peloton -tyyppinen keksijä. Kultaharjulla ei ole rakennusalan tai teknistä koulutusta, vaan tähän asti hän on ansainnut elantonsa lähinnä vartiointialan yrittäjänä.
Olipa Koivuharju takavuosina mukana myös Lordi-yhtyeen keulakuvan Tomi Putaansuunyhtiössä, joka perusti nyt jo toimintansa lopettaneen hirviöravintolan Rovaniemelle 2006.
"Ehkä sen vuoksi tämä on näin pitkälle edennytkin, kun minulla ei ole rakennusalan kahleita", Kultaharju virnistää.
Idea Robocatista syntyi kolmisen vuotta sitten Kultaharjun käytyä rakennustyömaalla. Rakentaminen näytti turhan työläältä ja monivaiheiselta.
"Perusidea oli minun, mutta matkan varrella mukaan tuli asiantuntijoita", sanoo Kultaharju.
Fimatecin yhteistyökumppaneina on Lujabetonin ohella muitakin suuria yhtiöitä kuten nosturivalmistaja Konecranes, suunnittelu- ja konsulttiyhtiö Rejlers ja muun muassa liimoja ja tiivisteitä valmistava Sika Group.
Yhteistyökumppanit antavat Robocatt-hankkeelle osaamista ja työpanosta, mutta eivät suoranaista rahoitusta.
Kultaharju arvioi, että teollisessa mittakaavassa Robocatt voisi toimia ensi vuoden lopulla.
Kultaharju on rahoittanut hankkeen tähän asti täysin itse. Rahaa on kulunut jo liki 200 000 euroa, ja pilottivaiheeseen pitäisi saada arviolta 1,5 miljoonaa lisää.
Kultaharju toivoo, että Tekes tai ely-keskus voisi tulla rahoittajaksi.
"Pienelle yrittäjälle 1,5 miljoonaa on mahdoton summa", hän sanoo.
(C)JUHA METSO / © JUHA METSO
Fimatecin toimitusjohtaja Arto Kultaharju on rahoittanut innovaatiohankkeen tähän mennessä täysin omilla rahoillaan.
Fimatecin toimitusjohtaja Arto Kultaharju on rahoittanut innovaatiohankkeen tähän mennessä täysin omilla rahoillaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti