Koskaan ei ole syytä sanoa ei koskaan, mutta se oli viimeinen kerta, kun:
+ lähden ennen kuutta merelle/kalaan
+ lähden Perämeren pohjukassa pohjoistuulella kalaan
+ lähden ilman villapaitaa merelle, jos lämpötila on < 20 astetta Celsiusta
+ lähden aivan liian vähillä madoilla kalaan
Ei tämän aamuinen merellä käyntini ollut kuitenkaan yhtään hassumpi, sillä jätin kaksi katiskaa veteen pyytämään tutuille, vuosien takaisille pyyntipaikoilleen.
Pienenä uutena yksityiskohtana on pakko mainita seuraavaa: Haettuani katiskat rannalta Selkäsaaren pohjoispäädystä kaupunkiin päin ajellessani näin edessäni Kojukallion kohdalla väylällä vajaan sadan metrin päässä mustan, muovipullon näköisen esineen aalloilla. Esine näytti nousevan ja laskevan. Hiljensin vauhtia ottaakseni pullon talteen mutta...
Se hävisi kokonaan näkyvistä. Saattaa olla, että hiukan jo mielessäni kuvittelin nähneeni silmäparin ja viikset.
Niin, kyllä tuo pullo varmaan oli kuin olikin Perämeren hylje, joita ainakin ammattikalastajien mielestä on jo ihan haitaksi saakka...
Kolmen tunnin onkireissullani sain muutaman pienen ahvenen, jotka päästin välittömästi takaisin mereen - kasvamaan.
Loppuviikosta on tavoitteena kalakaverini kanssa tehdä nostalgiaonkireissu entisille jigilaahaus- ja kesäpilkkipaikoille.
Toki saattaa olla, että haemme kuitenkin joitakin aivan uusia kalastuskohteita. Todennäköisesti lähdemme liikkeelle iltapäivällä/illansuussa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti