Kuntapoliitikoista ammattipäättäjiä? "Valtuutetuiksi sopivat nyt työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset"
Palkkatyö, lapset ja satoja tuhansia ihmisiä koskettava päätöksenteko. Kolme helsinkiläistä kuntapäättäjää avasi meille kalenterinsa.
Voisitko kuvitella että yhtä Suomen suurimmista yrityksistä, Kone Oyj:tä johdettaisiin harrastuksena?
Tuskin, mutta liikevaihdoltaan ja henkilöstömäärältään samankokoista Helsingin kaupunkia johtavat kuntapoliitikot päättävät miljoonien investoinneista ja satojen tuhansien ihmisten elämästä, kun palkkatöiltään ja perhe-elämältään ehtivät. Tausta-aineistoon he perehtyvät iltaisin ja viikonloppuisin.
Ongelmaan on herätty monessa kunnassa, ja paraikaa valtuustoissa mietitäänkin, pitäisikö ainakin osan kuntapäättäjistä tehdä työtään osa- tai kokoaikaisesti, ei vain luottamustoimena.
Vaativa työ + pienet lapset + kaupunginvaltuusto puheenjohtajuus = pitkiä iltoja ja vähäunisia öitä
Kahden lapsen äiti Mari Puoskari (vihr.) ajaa kolmesti viikossa sähköautolla töihin Riihimäelle, missä hän työskentelee Ekokemin strategiajohtajana. Muut arkipäivät hän tekee etätyötä kotoaan Kalliosta.
Monelle vaativan työn ja perheen yhdistäminen olisi tarpeeksi haastavaa, mutta 35-vuotias uraohjus antaa lisäksi viitisentoista tuntia viikostaan Helsingille. Hän johtaa Helsingin kaupunginvaltuustoa ja istuu kaupunginhallituksen kokouksissa.
Puoskari valmistelee valtuuston kokouksia iltaisin, kun lapset ovat menneet nukkumaan.
– Mutta valtuuston puheenjohtajan tehtävä on lähinnä seremoniallinen. Paljon enemmän työtä on valtuustoryhmien puheenjohtajilla. He tekevät kaikki suuret poliittiset väännöt ja briiffaavat ryhmäänsä, Puoskari huomauttaa.
“Valtuutetuiksi soveltuvat nyt parhaiten työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset”
Eri puolilla Suomea on havahduttu siihen, että kuntapoliitikon työ alkaa olla liian vaativaa, että sen tekeminen onnistuisi pelkästään vapaaehtoisuuden pohjalta.
Erityisen ongelmalliseksi kuntapoliitikot kokevat sen, että heille tuodaan eteen kaupunginjohtajien virkamieskoneiston valmistelemia esityksiä, joista valtuutetut pääsevät usein sanomaan ainoastaan kyllä tai ei.
Valtuutetut haluaisivat päästä osallistumaan asioiden valmisteluun, ja toisaalta he haluaisivat myös kuulla enemmän niitä ihmisiä, joihin päätökset vaikuttavat.
Kuntapoliitikan professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta kertoo, että ainakin Porissa ja Tampereella on jo alettu maksaa palkkaa osalle valtuutetuista. Kuntapoliitikkojen palkkaamista osa- tai kokoaikaisesti selvitetään monessa muussakin kunnassa – Helsingin lisäksi suuremmista kaupungeista ainakin Lahdessa ja Turussa.
Suurimmista rahavirroista päätetään kuitenkin kieltämättä yli 600 000 asukkaan Helsingissä, missä valtuutetut vielä harrastavat politiikkaa.
– Meillä on valtuustossa yleinen vitsi, että tämä työ sopii parhaiten työttömille, opiskelijoille, eläkeläisille tai muuten väliaikaisesti elämäntilanteen takia vapaammille, hymähtää helsinkiläinen valtuutettu Pilvi Torsti (sd.).
Hoitovapaa ja au pair mahdollistavat Pilvi Torstille kuntavaikuttamisen
Poliitikot perinteisesti kertovat olevansa politiikassa mukana intohimosta ja halusta vaikuttaa. Ylen haastattelemat valtuutetutkaan eivät halua valittaa. He myöntävät olevansa suorittajia ja sanovat valinneensa itse politiikan.
- Tämä on äärimmäisen mielenkiintoista. On monella tapaa etuoikeutettua olla juuri nyt päättämässä Helsingin asioista, jolla on kaikki nämä kasvunäkymät. Nyt tehdään päätöksiä siitä, millainen Helsinki on 50 vuoden päästä, intoilee kolmen lapsen äiti Pilvi Torsti.
Hän on hoitovapaalla työstään, jotta ehtii paneutua ”työhönsä” Helsingin kaupunginvaltuutettuna, kaupunginhallituksen jäsenenä ja Helsingin SDP:n puheenjohtajana.
Torstin lapsia hoitaa hänen nepalilainen kummityttönsä ja au pairinsa Prerana.
– Kokeilin vuoden verran sellaista kuviota, että olin kaupunginhallituksen jäsen ja opetus- ja kulttuuriministeriön valtiosihteeri ja äiti. Ja se ei ollut mahdollista. Oli pakko pudottaa jokin rooli pois.
Kolmannen lapsen syntymän myötä tarjoutui tilaisuus jäädä hoitovapaalle.
– Mutta tämähän on väliaikainen ratkaisu. Eivät kaikki kuntapäättäjät voi näin tehdä.
Pienten lasten vanhemmat pääsivät valtuustoon, kun lastenhoitokulut alettiin korvata
Helsingissä on 85 valtuutettua. Heistä 12 on kansanedustajia. Viitisentoista on muita politiikan ammattilaisia, eli he ovat töissä edunvalvontaorganisaatioissa tai puolueissa. Kahdeksan valtuutetuista on enemmän tai vähemmän eläkeläisiä.
Valtuutetuista moni on töissä suurissa yrityksissä, jopa johtotehtävissä. On sairaanhoitajaa, ahtaajaa, professoria, ylikomisariota, näyttelijää, tutkijaa ja nuoriso-ohjaajaa. On ruuhkavuosia eläviä pienten lasten vanhempia, yksinhuoltajia.
Vielä muutamia vuosia sitten helsinkiläisen kaupunginvaltuutetun tehtävä oli nykyistä hankalampi pienen lapsen äidille, sillä tehtävästä ei makseta pieniä kokouspalkkioita suurempia liksoja, ja kokoukset ovat iltaisin.
– Aiemmin lähes poikkeuksetta pienten lasten vanhemmat jättäytyivät pois valtuustosta. Sitten Helsingin kaupunki alkoi korvata lastenhoitokulut kokousten ajalta, iloitsee kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mari Puoskari
– Lapsiperheet käyttävät kuitenkin vanhusten jälkeen eniten kaupungin palveluja. On tärkeää, että myös lapsiperheet ovat edustettuina päätöksenteossa.
Jatkuvaa arviointia, mihin pystyy venymään
33-vuotias Lasse Männistö johtaa Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmää. Se tarkoittaa suurta määrää neuvotteluja, puheluita ja sähköposteja, seminaareja, ryhmäläisten ja puolueväen informointia sekä loputonta poliittista vääntöä.
– Valtuustonryhmässä onneksi voidaan jakaa vastuuta. He, joilla on enemmän mahdollisuuksia, voivat ottaa suurempia rooleja.
Lisäksi Männistö johtaa kaupunginhallituksen johtamisen jaostoa, jossa paraikaa valmistellaan Helsingin kaupungin uutta organisaatiota eli pohditaan muun muassa sitä, maksettaisiinko osalle kuntapoliitikoista palkkaa.
Päivisin Männistö opettelee uutta työtään Mehiläisen palvelujohtajana Hesperian puiston laidalla. Kiireisiin Männistö on tottunut, sillä kevääseen asti hän istui päivät Arkadianmäellä kansanedustajana.
– Yksityisellä sektorilla vaatimukset ovat kieltämättä usein tiukkoja ja kovia, ja tässä joutuu nyt arvioimaan ja katsomaan, että riittääkö aika kaikkeen.
– Uskon, että moni muukin kuntapoliitikko tekee jatkuvaa arviointia, mihin hän pystyy venymään.
Kaupunginhallituksen jäsenistä palkattuja "ministereitä"?
Torstaihin mennessä Helsingin valtuuston poliittiset ryhmät jättävät lausuntonsa siitä, miten he näkevät, että Kone Oyj:n kokoista kaupunkia tulisi vastaisuudessa johtaa. Päätöksiä tehdään syksyllä.
Asiasta on odotettavissa tiukkaa poliittista vääntöä.
Millaiseksi johtamisjärjestelmä sitten muodostuu, sitä ei vielä tiedetä. Puheissa ovat olleen pormestarimalli ja ministerimalli. Ne kuvastavat kuitenkin vain muutoksen pientä osaa, kun uudistamassa ollaan koko Helsingin kaupungin johtamisorganisaatiota.
Entä mietityttääkö päättäjiä, mitä kansalaiset sanovat tiukkoina taloudellisina aikoina siihen, että päättäjät haluavat itselleen enemmän etuuksia?
– Minusta on kuntalaisen etu, että tämä järjestelmä on mahdollisimman demokraattinen. Esimerkiksi kaupunginhallitus tekee myös taloudellisesti todella suuria päätöksiä. Heillä pitää olla aikaa riittävän syvällisesti perehtyä siihen, mistä ollaan päättämässä, perustelee kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mari Puoskari.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti