Toimin taas ainoastaan välikätenä alla olevassa asiassa...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Paavo Väyrynen manasi Suomen Nato-haukkoja – mutta keitä he oikein ovat?
Keitä ovat Suomen Nato-haukat?
Nato-haukka on nimitys, joka vilahtelee silloin tällöin sotilasliittoon liittyvässä keskustelussa. Viimeksi nimitystä käytti Paavo Väyrynen (kesk), jonka mielestä hänen ministerivalintaansa vastaan on aloitettu kampanja.
"Asialla näyttävät olevan ennen muuta Nato-haukat", Väyrynen kirjoitti blogissaan.
Väyrynen ei halunnut täsmentää Helsingin Sanomille, keitä nämä Nato-haukat ovat.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa haukalla tarkoitetaan yleensä henkilöä, jonka ratkaisu kriisiin on voimankäyttö. Haukan vastakohta on kyyhky, joka pyrkii sovittelemaan kiistoja.
"Jos ajatellaan vastausta esimerkiksi Iranin tilanteeseen, niin haukat ajattelevat, että kärsivällisyys on loppu, ja isketään. Kyyhkyt ajattelevat neuvotteluja", sanoo Nato-keskusteluun perehtynyt professori Hanna Ojanen Tampereen yliopistosta.
Ojasen mielestä kielikuva ei oikein sovi Suomen Nato-keskusteluun. Myöskään Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen ei näe Suomessa Nato-haukkoja.
Nimityksen voi tulkita viittaavan henkilöön, joka ajaa voimakkaasti Suomea Naton jäseneksi. Tällaisia näkyviä kannattajia ei Suomesta juuri löydä, koska keskustelu sotilasliitosta on varovaista.
Jos Nato-haukan määritelmää hiukan lavennetaan, keitä he olisivat? HS kokosi listan ehdokkaista.
THIERRY CHARLIER / AFP
Alexander Stubb. Kokoomuksen pääministeri kannattaa eturivin poliitikoista kenties suorasukaisimmin Natoon liittymistä. Puheessaan Paasikivi-seuran tilaisuudessa maaliskuussa Stubb kertoi, että hänen mielestään Suomen pitäisi hakeutua Naton jäseneksi.
"Meidän olisi pitänyt tehdä se jo kaksikymmentä vuotta sitten", Stubb kertoi.
Stubbin mukaan Natoon liittyminen olisi looginen ulko- ja turvallisuuspoliittinen askel Suomen yhdentymisessä länteen.
Seuraavan hallituksen ei pidä Stubbin mielestä sulkea pois Nato-jäsenyyttä, ja hallituskaudella pitäisi tehdä ajantasainen selvitys jäsenyyden vaikutuksista.
JUHANI NIIRANEN / HS
Carl Haglund. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki (vas) kutsui eduskunnan keskustelussa syksyllä pääministeri Stubbia ja puolustusministeri Carl Haglundia (r) liihotteleviksi Nato-haukoiksi.
Arhinmäen luonnehdinnasta huolimatta Haglundin Nato-myönteisyys on ollut varovaista laatua. Haglund olisi Nato-jäsenyyden kannattaja, mutta hänen puolueensa Rkp ei aja jäsenyyttä aktiivisesti.
Rkp:n eduskuntavaaliohjelman mukaan riittäisi, että parlamentaarinen työryhmä arvioisi alkavan vaalikauden aikana Suomen Nato-jäsenyyden plus- ja miinuspuolet.
PETRI KROOK
Pauli Järvenpää. Pitkän uran puolustushallinnossa tehnyt Järvenpää kuuluu harvoihin avoimesti jäsenyyttä kannattaneisiin virkamiehiin.
" Stalin ei koskaan olisi lähtenyt hyökkäämään Suomeen, jos Suomen takana olisi ollut vahva sotilasliitto", hän sanoi 60-vuotishaastattelussaan Helsingin Sanomissa vuonna 2007.
Tätä nykyä Järvenpää on International Centre for Defence Studies -tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija. Hän on aiemmin työskennellyt puolustusministeriön ylijohtajana ja Kabulin-suurlähetystön lähettiläänä Afganistanissa.
Markku Salomaa. Sotatieteen dosentti Salomaa on ollut pitkään aktiivinen Nato-keskustelija, ja hän julkaisi tänä vuonna kirjanPuhutaan Natosta. Salomaan mukaan Suomi tarvitsee sotilasliittoa.
Charly Salonius-Pasternak. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija herätti keskustelua turvallisuuspolitiikasta vuodenvaihteessa, kun hän Helsingin Sanomien kirjoituksessaan pohti, millaisissa tilanteissa Suomi voisi joutua sotilaallisen konfliktin osapuoleksi.
LIISA TAKALA
Toisin kuin yleisesti ajatellaan, Salonius-Pasternakin mukaan on mahdollista, että Suomen ja Venäjän välinen konflikti ei välttämättä vaatisi laajempaa kriisiä puhjetakseen.
Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) mielestä kirjoitus oli provokaatio, joka oli tehty "Nato-häntä kainalossa".
Ulkopoliittisen instituutin Tiilikaisen mielestä Suomen Nato-keskustelu on altis ylitulkinnoille. Hänen mielestään Suomessa saatetaan ajatella, että maa viedään Natoon tavalla tai toisella, ja erilaiset puheenvuorot nähdään osana tätä kulissien takaista peliä.
Puolustusvoimien upseerit. Suomalaiset upseerit perinteisesti eivät ole ottaneet kantaa Natoon. Myöskään puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindberg ei ole ottanut kantaa jäsenyyteen.
Kyselyiden perusteella upseerit ovat kuitenkin varsin Nato-myönteisiä. HS:n ja Upseeriliiton kyselyssä vuosi sitten upseerit arvioivat Venäjän synnyttämän uhan kasvaneen, ja liki kaksi kolmesta vastaajasta kannatti Suomen liittymistä Natoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti