Mekin täällä Perämeren pohjukassa odottelemme jäiden sulamista, jotta pääsemme taas Kemin Hahtisaaresta ajelemaan Selkäsaareen ja lähivesille kutuahventa ja -haukea katiskoilla pyytämään. Virallisia väyliä pitkin jos ajelee, niin vettä on noin 2-4 m. Jos hiukan oikoo, niin vettä saattaa olla vain 1-2 m.
Eipä täällä sukellusveneisiin ole syytä varautua paitsi, jos Meri-Lapin Matkailu päättää hankkia sellaisen matkailukäyttöön. Sellaisen saisi hankituksi varmaan hintaluokassa käytetyn auton hinnalla. Romutettavia sukelluveneitä löytynee maailmalta. Tosin se pitäisi ilmeisesti jättää satamaan seisomaan näyttelykohteeksi.
Kemin kaupunkihan hankki aikanaan jäänmurtajan matkailukäyttöön. Jäänmurtaja Sampo oli menestyksellinen viime talvena, ennätysmäärä risteilyasiakkaita. Ennakkotietojen mukaan ensi talvesta odotetaan vielä parempaa...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Mitä veneilijän pitää tehdä, jos kohdalle osuu sukellusvene?
Merivoimat etsi tiistaina Helsingin edustalla liikkunutta "vedenalaista kohdetta". Merivoimat kertoi varoittaneensa kohdetta pudottamalla sen luo käsisyvyyspommeja.
Etsinnöissä mereltä ei kuitenkaan löydetty mitään poikkeuksellista.
Mutta mitä huviveneilijän pitäisi tehdä, jos kohdalle osuisi iso laiva – tai vaikka sukellusvene?
Vesillä kulkevilta huviveneilijöiltä ei vaadita ajokorttia eikä mitään tutkintoja ole pakko suorittaa. Vesillä liikkuu siis kaikenlaisia kulkijoita: jotkut ostavat veneen ja lähtevät vesille ilman mitään tietämystä esimerkiksi väistämissäännöistä.
Meriteiden säännöt ovat kansainvälisiä, joten kaikkien vesilläliikkujien tulee niitä noudattaa – olivat he mitä kansallisuutta tahansa.
"Väistämissäännöt ovat hyvin yksinkertaiset. Moottoriveneillä se menee samalla lailla kuin tieliikenteessäkin, eli vasemmalta tuleva väistää", kertoo Trafin veneilyturvallisuusasiantuntija Kimmo Patrakka.
Oikealta tulevalla on siis etuajo-oikeus. Nämä säännöt pätevät, jos kumpikin laiva tai vene kulkee moottorin voimalla. Purjealuksilla väistämissäännöt riippuvat muun muassa tuulen suunnasta.
Onko olemassa mitään sääntöä, että pienempi vene väistää suurempaa laivaa tai sukellusvenettä?
"Mitään lainsäädännöllistä tai sääntöteknistä syytä ei ole, että pienempi väistää isompaa. Totta kai pitää olla järki mukana. Itsesuojeluvaiston varassa kannattaa aina väistää. Mutta jos isompi alus ei pysty väistämään esimerkiksi ahtaalla väylällä, silloin toinen väistää", Patrakka sanoo.
Pienemmän tulisi käytännön syistä kuitenkin aina väistää isompaa merellä liikkuvaa alusta, vaikka velvollisuutta ei olisi. Ison aluksen ohjailuliikkeet ovat paljon verkkaisempia kuin pienemmällä veneellä, ja jarrutusmatkakin voi olla kilometrien mittainen. Iso laiva kääntyy hitaasti.
Vaikka Itämerellä liikkuu yhä enemmän esimerkiksi venäläisiä sota-aluksia ja jopa sukellusveneitä, ei Patrakka usko, että huviveneilijä joutuu niiden kanssa tekemisiin kovin helposti.
"En usko, että se on kovin todennäköistä. Uskon, että tavallinen huviveneilijä ei tule sellaista kohtaamaan. "
Entä jos sellaisen kohtaa, kumpi väistää?
"Meriteiden säännöt ovat kansainväliset, silloin noudatetaan aivan normaalisti väistämissääntöjä. Totta kai täytyy pitää mielessä se, että väistämisvelvollisuus on kaikilla ja täytyy tehdä kaikkensa yhteentörmäyksen estämiseksi", Patrakka kertoo.
Patrakan mukaan merellä ei ole vielä ahdasta, vaikka liikenne on lisääntynyt koko ajan. "Kyllä merellä tilaa on. Pitää vaan muistaa, että väistämissäännöt ovat olemassa. Niitä pitää kunnioittaa ja niitä pitää noudattaa. Vesillä on tilaa kaikille."
Kaikki veneilijät eivät kuitenkaan sääntöjä noudata.
"Suurin osa on puhdasta tietämättömyyttä. Lähdetään vesille vailla mitään ennakko-opiskelua. Ostetaan vene ja lähdetään vesille, eikä ole mitään hajua, miten siellä pitäisi toimia", Patrakka sanoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti