Jari Korkki: Eduskunnan hautajaiset ja Kekkosen paluu
Yleensä hallitukset missä tahansa maassa haluavat voittaa vaaleja, ainakin jos sellaisia järjestetään. Nyt Suomen hallitus ei edes yritä sitä, kirjoittaa Jari Korkki blogissaan.
Eduskunta päätti jokin viikko sitten työnsä kaoottisissa tunnelmissa, kun hallituspuolueet kaatoivat kilpaa omat esityksensä.
Sitten meni koko talo remonttiin, mutta samaa vaalirähjäystä pukkaa illasta toiseen jokaiselta kanavalta. Tänään vielä pinnistetään Ylen suuri vaalikeskustelu TV1:ssä iltakahdeksalta.
Eihän siinä mitään, vaihdetaan sitten hallitus oppositioon, mutta eivät ne siellä hallituksessa oikein sitäkään näytä haluavan.
Voisi ajatella, että tasavallan presidentiltä paloi käämi, kun hän keskiviikon vaalikauden päättäjäisissä Finlandia-talossa lausui seuraavasti:
– Olemme myös kuulleet, että ”politiikka on rikki” tai että ”liian laaja pohja lamaannutti” taikka että ”ideologian liimapinta on ollut ohut”. Tavalliselle eläjälle tuo ei kerro, lupaa eikä selitä mitään. Luulisin hänen nyt odottavan politiikalta eheyttä, toimivaa pohjaa ja riittävää koheesiota.
Eihän tuota oikein muuten voi tulkita kuin, että siinä kommenttien kohteena on samoilla sanakäänteillä puhunut ja ainakin muinoin samaa puoluetta edustanut pääministeri Stubb (kok.) ja varmaan myöskin SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne.
Huhhuh. Eihän tämmöistä ole nähty sitten Kekkosen.
Tosiasiassa Niinistön käämi ei tietenkään palanut. Ei ainakaan Finlandia-talossa.
Vielä joku vuosi sitten kokoomus halusi rohmuta presidentiltä kaiken vallan tai lopettaa koko viran.
Sitten alkoi näyttää siltä, että pitkän demarikauden jälkeen maahan saattaisi tulla kokoomuslainen presidentti ja halut hiipuivat.
Kuinkas nyt sitten suu pannaan?
Mitä minä olen näitä seurannut, niin jokainen presidentti on kyllä paaluttanut valtansa tonttinsa rajalle tai mieluiten pikkuisen ylikin, vaikka kuinka sanottaisiin, että Mauno Koiviston tarkoitus oli parlamentarisoida maa Kekkosen jälkeen.
No ei kyllä Koivistokaan epäröinyt käsiohjata Harri Holkeria (kok.) pääministeriksi vuonna 1987.
Silloin, kun Tarja Halonen käytti valtaa täysimääräisesti muun muassa torppaamalla hallituksen sisäiseen erimielisyyteen kaatuneita poliitikkonimityksiä Suomen Pankkiin, hänelle naureskeltiin.
Nyt ei Niinistölle pahemmin naureta.
Onhan siinä jokin idea, että edes presidentti pysyy, jos hallitus sekoaa sukkiinsa.
Ainakin jos jonkun pitää jutella venäläisten kanssa.
Jari Korkki
Kirjoittaja on Yle politiikan toimittaja ja TV1:n Ykkösaamun juontaja
Kirjoittaja on Yle politiikan toimittaja ja TV1:n Ykkösaamun juontaja
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti