Alla olevan artikkelin luettuani käväisi takaraivossa ajatus, että taidan olla aikamoinen saastuttaja. Meillä on asuinkiinteistömme päärakennuksessa massiivinen varaava takka ja puilla lämmitettävä pata. Tosin viimeksi mainittua ei ole tullut lämmitetyksi vuosikausiin/vuosikymmeniin.
Lisäksi pikkupuolella myös massiivinen varaava takka ja leivinuuni. Onneksi varastorakennuksessa ei ole tulisijaa eikä meillä oli puilla lämmitettävää saunankiuasta.
Olemme vuodesta 1982 lähtien lämmittäneet päärakennuksen takkaa säännöllisesti. Viime vuosina lämmityskautena lähes joka toinen päivä - puuraaka-aineena olemme käyttäneet pääasiassa kuivaa, ylivuotista koivua sekä viimeisen vuoden aikana lisäksi mäntyä...
Me suomaliset olemme tunnetusti EU:n kilttejä mallioppilaita ja noudatamme säntillisesti ja vähän ylikin meille suunnatut määräykset, direktiivit.
Toivottavasti näissä tulipesäasioissa ei mennä ihan järjettömyyksiin, sillä kyllähän puun polttaminen kuuluu suomalaiseen asuinympäristöön.
Aikanaan jopa kylän koko määriteltin "savujen määrällä"...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Takkojen ja kiukaiden päästöt erityistarkkailuun – hiukkaset vaaraksi terveydelle
PEKKA SAKKI / LEHTIKUVA
Suomalaisten takat, uunit ja kiukaat tulevat lähivuosina erityistarkkailuun, jos valmisteilla oleva EU-direktiivi pienpolton ilmanpäästöjen rajoituksista toteutuu. Suomessa kolmannes pienpolton synnyttämistä hiukkasista tulee puulämmityksestä ja saunan kiukaiden piipuista.
EU:n komissio haluaa suitsia ilmanpäästöjä, koska huono ilmanlaatu aiheuttaa sairastumisia ja ennenaikaisia kuolemia Euroopassa. Keskisuurille polttolaitoksille suunnitellaan päästökattoa.
Suomessa päästökatot edellyttäisivät ympäristöministeriön mukaan rajoituksia etenkin pienpolton ja maatalouden päästöihin. Muut tupruttelijat, kuten liikenne, ovat jo säätelyn piirissä.
"Pienpolttoon on tulossa säännöksiä EU:n tasolla. Suomessa päästöjä olisi kustannustehokkainta vähentää juuri kiukaista. Jos puunpoltto lisääntyy, hiukkaspäästöt voivat tulla niin suuriksi, että niitä on tarpeen rajoittaa", sanoo neuvotteleva virkamies Sirpa Salo-Asikainen ympäristöministeriöstä.
Salo-Asikainen korostaa, että suomalaisten saunominen ei ole vaarassa, sillä toistaiseksi kukaan ei ole esittänyt normeja kiukaille tai takoille. Jos valmisteilla oleva direktiivi toteutuu, päästökatot kuitenkin ulotetaan vuoden, parin kuluttua myös kansalliseen lainsäädäntöön.
"Hiukkasilla on merkittäviä terveysvaikutuksia. Kyllä päästöjä on tärkeä vähentää", Salo-Asikainen sanoo.
Ympäristöministeriö on tilannut Suomen ympäristökeskukselta (Syke) arvion päästörajoitusten edellyttämistä toimista.
Selvityksen mukaan tehokkain tapa vähentää terveydelle haitallisten hiukkasten määrä on puuttua pienpolton savuihin.
Syken palvelupäällikön Kimmo Silvon mukaan järkevintä on aloittaa tiedotuksella ja opettaa tulisijojen käyttäjät polttamaan mahdollisimman kuivaa puuta.
"Oikea polttaminen on tehokkain tapa vaikuttaa. Pitää polttaa kuivaa ja puhdasta puuta. Päältä sytyttäminen puolestaan vähentää takkatulen alkuvaiheen päästöjä", Silvo kertoo.
Kotitalouksien tulisijat ovat Silvon mukaan kohtuullisen merkittäviä hiukkaspäästöjen lähteitä. Pienpolton osuus Suomen hiukkaspäästöistä on noin 50 prosenttia. Tästä takkojen ja kiukaiden osuus on kolmannes.
Vaarallisimpia ovat savujen sisältämät pienet hiukkaset, jotka pääsevät tunkeutumaan hengityselimiin.
Maatalouden ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi tarvittaisiin Syken mukaan laajasti lisätoimia, kuten päästöjä vähentäviä lannankäsittelymenetelmiä. Lannan lisäksi päästöjä voidaan vähentää muuttamalla eläinten ruokintaa.
Direktiiviehdotus sisältää päästökaton myös keskisuurille polttolaitoksille. Niitä on Suomessa noin tuhat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti