Kenelle tahansa voi tapahtua, että tutunkaan henkilön nimi ei kerta kaikkiaan juuri tapaamishetkellä muistu mieleen.
Kasvot ovat tutut mutta nimi ei tule millään mieleen.
Mikäli näin käy, on olemassa vanha konsti nimen esiin saamiseksi/muistiin palauttamiseksi. Konstin käyttö lähentelee ns. valkoista valhetta mutta se toimii...
Nykyisin iäkäs ystäväni kertoi sen minulle kauan sitten hänen vielä ollessa aktiiviammattityössä.
"Jos et saa henkilön nimeä mieleesi, kysäise puolihuolimattomasti tyyliin , mikäs se sinun nimesi taas olikaan?" hän opasti.
"Jos henkilö sanoo, no Mattihan se on, etkö sinä sitä nyt muista!" niin vastaa"pokkana" - "No kyllähän minä sen muistan mutta mikä se sinun sukunimesi on?"
Tai toisaalta...
"Jos henkilö sanoo sukunimensä Meikäläinen." niin toteat -"Kylähän minä sen nyt muistan mutta mikä se sinun etunimesi on?"
Olen kuulevinani jonkun teistä toteavan, reiluinta lienee tunnustaa avoimesti muistamattomuutensa ja kysyä koko nimi suoraan ilman mitään vippaskonsteja ja kieroilmaisuja.
Niinpä se saattaa olla parasta...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti