tiistai 15. heinäkuuta 2014

Suomella on onneksi puujalka mutta...

Tutkimusten mukaan muistaakseni vähintään kahdeksan kymmenestä suomalaisesta edelleenkin uskoo, että maamme hyvinvointi perustuu metsiin myös tulevaisuudessa.

Hyvin hoidettujen metsiemme myötä Suomi kaatuu upean ryhdikkäästi eteenpäin tai metsien hoitamattomuuden myötä pahanpäiväisen häpeällisesti rähmälleen, josta on vaikea kunniallisesti nousta itseään kunnioittavien kansakuntien joukkoon.

Metsämme kasvavat tällä hetkellä yli 100 milj. k-m3 vuodessa, josta kykenemme käyttämään kaiken kaikkiaan vain noin 60 milj. k-m3, reserviin, valitettavasti osittain myös lahoamaan, jää siis huomattava osa puustostamme vuosittain.

Uskoa kuitenkin horjuttaa globalisaation peikko, joka saattaa lähitulevaisuudessa ravistella tähän saakka turvallisen lintukotomme seinämiä ja metsäteollisuutemme kilpailukykyä sekä uskottavuutta. Edellä mainitusta ilmiöstä on jo vakavia merkkejä havaittavissa.

Metsät ovat herättäneet aina Suomessa intohimoja monella tavalla, hyvä niin, sillä monissa 
metsäseminaareissa on puitu perusteellisen hartaasti ja pitkään mm. metsälakien uudistamistaja Suomen metsäteollisuuden tulevaisuuden vaihtoehtoja.

On puhuttu myös aktiivisesti, jopa kiihkomielisesti yhä enenevässä määrin vanhojen metsien
suojelusta, jota monet metsäalan tosiammattilaiset pitävät turhanpäiväisenä vouhotuksena nyky- Suomessa, jossa metsät hoidetaan minkä tahansa, kansainvälistenkin mittapuiden mukaan
asiallisesti ja hyvin.

Puujalka-Suomen rinnalle on jo kauan sitten noussut metallijalka-Suomi ja sittemmin voimakkaasti kasvanut elektroniikkateollisuuden klusteri eli elekrtorniikkaajalka-Suomi. Tällä hetkellä
Suomi seisoo vankasti kolmella jalalla

Oikeastaan jo nyt meillä on kiistatta neljäskin jalka - voimakkaasti kasvanut, koko maan kattava palvelujalka-Suomi.

Väitetään lisäksi, että elektroniikkateollisuuden eräs haara - peliteollisuus - olisi tulevaisuudessa eräs merkittävimmistä raha-Sammoista Suomelle. Bittimaailmassa muhivat kuulemma megasuuret rahat, uskoo ken haluaa...

Itse jaksan vielä uskoa kaikesta huolimatta Suomen punjalostusteollisuuteen. Uusien innovaatioden myötä puusta saadaan vielä "vaikka mitä" - näin se vaan on!









Ei kommentteja:

Lähetä kommentti