tiistai 22. heinäkuuta 2014

Nyt apuun nykyajan Paroni von Münchhausen!

Todennäköisesti lähes kyllästymiseen saakka kirjoitan: Olen aina pitänyt tarinoista.
Miksi?
Ehkä siksi, että elämä koostuu lukemattomista, monimuotoisista tarinoista. Mielellään kerron itsekin tarinoita, jotka yleensä perustuvat omiin kokemuksiini. Tarinani ovat pääasiassa varsin vaatimattomia.

Sitä vastoin sarjastamme maailmanhistorian parhaimpia tarinaniskijöitä on ollut kiistämättä mies nimeltään Karl Friedrich Hieronymus, Freiherr von Münchhausen , 11.05.1720-22.02.1797.

Hän oli saksalainen, Hannoverissa syntynyt aatelismies, joka asui Latviassa ja palveli Venäjän armeijassa. Hän sepitti mielellään liioiteltuja kertomuksia sotamuistoistaan.

Münchhausen tuli tunnetuksi huimien mielikuvitustarinoiden kertojana ja sankarina. Suomeksi tarinat ilmestyivät ensimmäisen kerran vuonna 1856 nimellä Parooni Mynkhausin kummalliset matkat ja retket maalla ja merellä. Tarinat on käännetty ja julkaistu sittemmin monta kertaa uudelleen. Terry Gilliam ohjasi vuonna 1988 elokuvan Paroni von Münchhausenin seikkailut.

Tarinoissa Paroni von Munchhausen mm. ratsasti tykinkuulalla, kävi kuussa ja maan keskipisteessä.

Eräs parhaimmista tarinoista on mielestäni kuitenkin se, jossa seikkailujen tiimellyksessä uskomaton kerskailija muun muassa vajosi ratsuineen päivineen suonsilmään. Münchhausen pelastui kuivalle maalle nostamalla itsensä ja hevosensa tukastaan, letistään ylös.

Meri-Lapin kaikki kunnat ovat taloudellisesti jotakuinkin suossa, suonsilmässä, josta on vaikea
mutta ei mahdoton päästä ylös, kuiville…
Mistä löytyvät ne nykyajan paroonivonmunchhausenit, jotka nostavat itsensä ja siinä ohessa meidät rivikuntalaisetkin kuiville?

Tämä on toistoa. Varoitan; Tämä aihe todennäköisesti toistuu blogiteksteissäni jatkossakin.

Hiuksista ei taida tällä kertaa olla juurikaan apua, mutta jotakuinkin lähes uskomattomilla
oivalluksilla, innovaatioilla ja ennen näkemättömillä visioilla se onnistuu.

Lisäksi tarvitaan totuuden puhujia ja realiteettien todellisia ymmärtäjiä. Viimeksi mainitut asiakokonaisuudet merkitsevät selkeästi myös valtionhallinnon lisäpanostusta – porkkanaa ja/tai keppiä, veroprosentin korottamista, rönsyjen purkamista, aktiivisen ja aidon yhteistyön lisääntymistä ja viime kädessä kuntaliitoksia.

Talousalueemme kuntaliitokseen liittyvä selvitystyö käynnistyy. Itse en jaksa uskoa Kemi-Keminmaa-Simo-Tervola-Tornion kuntaliitokseen.

Jos lopputulemana on edes alkurypistyksenä Kemi-Keminmaa-Simo-kuntaliitos, niin mikä ettei tai kolmannella kotimaisella kielellä why not?





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti