Kuuntelin taannoin "puolella korvalla" radiosta toivemusiikkilähetystä, jossa nuorenpuoleinen nainen ja nuorehko mies jututtivat kuuntelijoita mukavan lupsakkaasti.
He yrittivät aktivoida ihmisiä ottamaan yhteyttä ja lähettelemään myös tekstiviestejä kännykällä soittotoiveidensa toteuttamiseksi.
Naishenkilö totesi, että tekstiviestin lähettäminen ei maksa palio mittää, loppuosa kirjakielellä: paljon mitään...
Hän sanoi tekstiviestin maksavan 0,50€ eli 50 senttiä. Onhan se sentään jotakin!
Vanhassa rahassa se olisi melkein kolme (3) markkaa (mk) ja sillä sai entiseen hyvään aikaan vaihtoehtoisesti mm. kupin-pari kahvia, litran maitoa, ranskanleivän, tarjouksesta kunnon ruisleivänkin, puntin jopa pari tulitikkuja, jne. eli yhtä sun toista...
Television puolella näytetään rahastettavan erilaisten mukakilpailujen, äänestysten, jne. yhteydessä vielä rankemmin. Siellä yksi euro on kevyttä valuuttaa...
Muistuu aina tämän tyyppisessä tilanteessa entisen opettajakollegani matemaattistaloudellisen tarkat perustelut, ettei ole kokonaistaloudellisesti kannattavaa esim. pennin, viidenpennin, kymmenen pennin, jne. kolikon noukkiminen kadulta tai kaupan lattialta.
Minulla on kuitenkin ollut olosuhteiden pakosta niin notkea selkä, että olen aina kumartunut noukkimaan kolikon, mikäli sen vain olen huomannut. Valitettavasti kadulta tai kauppojen lattioilta ei setelirahatukkoa ole sattunut näkökenttään!
Mikäli oikein muistan, Eurokolikoita on kahdeksan: 1 ja 2 euron kolikot sekä 50, 20, 10, 5, 2 ja 1 sentin rahat. Näistä ei Suomessa aivan pienimpiä käytetä.
Euroseteleitä on seitsemän eriarvoista: 5, 10, 20, 50, 100, 200 ja 500 euron setelit. Näistä loppupään seteleitä olen minäkin nähnyt joskus kuvissa.
Saattaa olla, että kolikoiden alkupäähän ja seteleiden loppupäähän repertuaaria laajennetaan, kukaties on jo laajennettukin.
Siirryimme Suomessa euroaikaan 1.1.2002. Monet, mm. minä, pelkäsivät hintojen nousevan.
Miten siinä sitten kävi?
Vaikka Euroopan keskuspankki on kerta toisensa kieltänyt, että euro ei ole nostanut hintoja, tutkijat ja tilastonikkarit ovat varmoja, että euron tuomaa "hintasekaannusta" on käytetty liike-elämässä hyväksi - hinnat ovat nousseet. Toki inflaatiolla eli yleisellä hintatason nousulla on ollut oma osuutensa asiassa.
Pääsääntöisesti euroon siirtyminen on nostanut hintoja; esimerkkinä se entinen, maksimissaan markan kahvikupillinen baarissa maksaa nykyisin vähintään euron!
OHO! Nyt lipsahti vähän kauas alkuperäisestä aiheesta, mutta haitanneeko tuo palio mittää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti