Ahven (Perca fluviatilis) on Suomen yleisin kalalaji ja Suomen kansalliskala. Se on
parvikala, joka liikkuu ja etsii ravintoa päivisin parvissa, mutta yöksi se menee yksin
pohjalle kasvuston suojaan lepäämään.
Näin todetaan Wikipedian sivuilla netissä.
Olen lukenut monta mielenkiintoista lehtiartikkelia kaloista. Hyvin usein ne keskittyvät loheen ja muihin ns. arvokaloihin.
Perämeren pohjukan kalastuskulttuurista kirjoitettaessa sanaa ahven ei voi mielestäni ohittaa.
Myönnän, että kalatiskillä ahven saattaa olla harvinaista ja erittäin kallista herkkua
varsinkin fileiksi jalostettuna.
Kalastus on ollut itselleni harrastus, rentouttava ja terapeuttinen harrastus jo vuosikymmeniä.
Olen nostanut ahventa, vähin haukiakin aivan Kemin lähivesiltä kesäaikaan kymmeniä kiloja vuosittain.
Katiskoilla, jigeillä laahaamalla ja pilkkimällä soutuveneestä/nykyisin moottoriveneestä.
Olemme pysyneet toistaiseksi hyvin kalassa kesäaikaan ja varsin usein ahvenia on riittänyt ystäville sekä tutuillekin jaettaviksi.
Itse pääasiassa savustamme ahvenet, emmekä tiedä parempaa kalaa, mutta nehän
ovatkin oikeastaan niin sanottuja makuasioita, joista on turha lähteä kiistelemään…
Niin, pienenä yksityiskohtana todettakoon, että viimeksi tänään torstaina 31.07.2014 kävin rajanaapurini kanssa aamukalassa. Hiukan oli tuulinen, hiukan myöhemmin sateinen sää.
Naapurini pääsi kokeilemaan uutta avokelavapaansa - hyvin toimi. Minä operoin jigiongella ja pilkillä. Kalaa tuli ihan evääksi, tosin asiaa olennaisesti auttoi katiska.
Oikeastaan superkatiska, keskikokoinen Weke! Nyt kyllä tekstini lipsahti lähes mainoksen puolelle, mutta olkoon näin, on se niin hyvä pyytämään - kertakaikkiaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti