Sanalla, käsitteellä konsultti on huono maine. Usein kansan karttuisassa suussa todetaan; "No se on sellainen konsultti!" Edellä mainittu kuuluu samaan kategoriaan kuin sanonta: " Se on sellainen taiteilija!"
Konsultti nimikkeen asemesta on syytä käyttää termiä erityisasiantuntija.
Lööppilehdistössä revitellään tämän tästä konsulttien/erityisasiantuntijoiden huikeilla palkkioilla.
Erityisesti ns. julkkiskonsulttien korkeat palkkiot puhuttavat konsulttipiirejäkin.
Takavuosien julkkiskonsultteja ovat mm. rentolanne Marco Bjurström, päällekäyvä Jari Sarasvuo, sananpyörittäjä Esa Saarinen, jne. ...
Mitä viisautta sisältää heidän paasaamisensa? Se onkin asia erikseen!
Mikä julkkiskonsulttien, osittain viihteentekijöiden todellinen anti on, se olisi tutkimisen arvoinen asia. Onko se loppujen lopuksi arvotonta ajanhukkaa?
Konsulttipalkkioista puhuttaessa pätee ilmeisesti kaupankäynnissä paljon käytetty sanonta: ”Se ei ole hullu, joka pyytää, vaan se, joka maksaa!”
”Jos haluaa nopeasti rahaa, kannattaa ryhtyä puhumaan onnesta, menestyksestä ja kaikesta sellaisesta, mitä kellään ei ole.” sanoi muutama vuosi sitten mm. kouluttaja Turo Herala.
Hän sanoi häpeävänsä äskettäistä omaa 1 500 euron palkkiopyyntöään ja lupasi vastedes puhua motivaatiosta, elämänviisaudesta ja filosofiasta 500 euron hintaan.
Heralalla oli silloin jo 19 vuoden kokemus alalta. Hän vaihtelee omia teemojaan kysynnän mukaan. Muutama vuosi sitten hänet tunnettiin vihakonsulttina. Koulutukseltaan hän on näyttelijä.
Sama kaava:
Hänen mukaansa kaikki menestysvalmennus perustuu samaan kaavaan.
”Luodaan ensin kärjistyksien kautta syyllisyys ja tarjotaan sitten sovitus, rauha, ilo ja vaikka mitä. Lopuksi laskutetaan hyvin ja unohdetaan häpeä siitä, mitä olet puhunut.” hän sanoo.
Hyviäkin konsultteja maassa Heralan mukaan on. Mutta he eivät pääse mediassa esille.
Erään arvion mukaan konsultin minimihinta yritysluennolle on 500 euroa, käytännössä hinta vaihtelee kovasti, koulussa saattaa joku käydä puhumassa ilmaiseksikin.
Jos konsultti-sanan asemesta puhutaan erityisasiantuntijasta, niin käsitteestä syntyvä mielikuva on aivan toisenlainen – vakavasti otettava.
____________________________________________________________________
Kemin kaupunki on käyttänyt päätöksenteon apuna, tukena, ehkä ohjailussakin konsultteja.
On usein painotettu, että heidän käyttö on tarpeellista, suorastaan välttämätöntä, jotta asioihin saadaan ulkopuolisen näkemys.
Ulkopuolinen katselee asioita objektiivisemmin kuin esim. paikallinen asiantuntija; virka- tai luottamusmies, jonka väitetään prosessoivan asioita subjektiivisesti, kukin eriväristen silmälasien läpi.
Mikä konsulttien anti on Kemin kaupungin kehittämiselle? Olisiko saatu/saadaanko loppujen lopuksi vähintäänkin yhtä hyvä lopputulos niin sanotusti ”istumalla alas” kaikessa rauhassa järkevien ihmisten kanssa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti