Turha, turhempi, turhin ja EU:n alueiden komitea(ko)?

Eivät kai alla olevat suomalaiset EU:n alueiden komitean edustajat ihan turhan panttina sentään ole...

Alueiden komitean Suomen valtuuskunta

​

Varsinaiset jäsenet​ ​
	Asianajaja, kunnallisneuvos Pauliina Haijanen (KOK) Laitilan kaupunginvaltuuston jäsen Jaakontie 6, 23800 Laitila  (02) 853 912 0400 723 952 pauliina(at)haijanen.fi ​ Kasvatustieteiden maisteriIlpo Haalisto (PerusS) Nousiaisten kunnanvaltuuston jäsen Eetuntie 5 21270 Nousiainen 040 555 2840 ilpohaalisto(at)gmail.com
	Pääsihteeri Sirpa Hertell (Vihr.) Espoon kaupunginvaltuuston jäsen Yhteistuvantie 1 02730 Espoo   050 566 6818 sirpa.hertell(at)vihreat.fi​
	Rehtori Anne Karjalainen (SDP) Keravan kaupunginvaltuuston jäsen Vellamontie 23 a 2 04230  Kerava   050 539 0744 anne.m.karjalainen(at)kerava.fi  ​
​
​	Ylilääkäri  Antti Liikkanen (SDP) Rovaniemen kaupunginvaltuuston jäsen Katajaranta 39, 96400 Rovaniemi 0400 692 548 antti.liikkanen(at)rovaniemi.fi ​
​	​Kansliminister Gun-Mari Lindholm (Ob) Ålands landskapsregering, Pb 1060 AX-22111 Mariehamn Åland 0457 526 7452 gun-mari.lindholm(at)regeringen.ax
	Johtaja Markku Markkula (KOK) Espoon kaupunginvaltuuston jäsen Sinitiaisenkuja 4 B  02660 Espoo  050 464 2455 Fax: (09) 451 4490 markku.markkula(at)aaltouniversity.fi​
​	Yhteiskuntatieteiden maisteri Ossi Martikainen (Kesk) Lapinlahden kunnanvaltuuston jäsen Kuopiontie 84 73100 Lapinlahti  040 5926 769 ossi.martikainen(at)pp1.inet.fi
​	Yhteiskuntatieteiden maisteri  Satu Tietari (Kesk) Säkylän kunnanvaltuuston jäsen Marttilantie 10 27800 Säkylä  050 527 4909 satutie(at)netti.fi ​
Varajäsenet​ ​
	Kasvatustieteiden yo Tiina Elovaara (PerusS) Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen Hallituskatu 25 C 63, 33200 Tampere   tiina.elovaara(at)tiinaelovaara.fi
	Skolföreståndare Patrik Karlsson (SFP) Ledamot av Vanda stadsfullmäktige Skimmelgränden 4 A 4 01200 Vanda  040 728 6447 patrik.karlsson(at)vantaa.fi Kunnallisneuvos Veikko Kumpumäki (VAS) Kemin kaupunginvaltuuston jäsen Merikatu 6 A 8 94100 Kemi 040 547 2496 veikko.kumpumaki(at)kemi.fi  ​
​	Yhteiskuntatieteiden kandidaatti Katri Kulmuni (Kesk) Tornion kaupunginvaltuuston jäsen Kulmunintie 6 95440 Tornio 044 2555 903 katri_kulmuni(at)hotmail.com​
​	Valtiotieteiden lisensiaatti Hannele Luukkainen (KOK) Helsingin kaupunginvaltuuston jäsen Suonlaita 3 00940 Helsinki  040 547 7770 hannele.luukkainen(at)clarinet.fi​
​	Oikeustieteiden opiskelija Matias Mäkynen (SDP) Vaasan kaupunginvaltuuston jäsen Erämiehenkatu 52 F 6 65370 Vaasa   040 509 4409 matias.makynen(at)gmail.com  ​ KM, luokanopettaja Sanna Parkkinen (SDP) Liperin kunnanvaltuuston jäsen Liperin kunnanhallituksen pj. Alokaspolku 7, 80400 Ylämylly 050 344 2505 sanna.parkkinen(at)liperi.fi
	Kunnallisneuvos Antero Saksala (KOK) Pirkkalan kunnanvaltuuston jäsen Niemenmaantie 30 E 19 33960 Pirkkala 050 5262 791 antero.saksala(at)gmail.com ​
​	Pol. mag. Wille Valve (Moderaterna) Lagtingsledamot, Ålands lagting PB 69  AX-22101 Mariehamn 040 596 2929 wvalve(at)gmail.com

EU:n turhimmaksi moitittu instituutio sai suomalaisen johtajan – näin hän sitä aikoo uudistaa

Alueiden komiteaa johtava Markku Markkula tahtoo kiikuttaa komissaareille uusia ideoita

ULKOMAAT 22.3.2015 22:44

Virve Kähkönen

HELSINGIN SANOMAT

JUHA ROININEN

Brysselissä toimistoaan pitävä Markku Markkula haluaa EU:n alueiden komitean puheenjohtajana vauhdittaa yhteishankkeita, joissa on mukana useampia Euroopan maita.

EU:n alueiden komitean uusi suomalainen puheenjohtaja Markku Markkula koki kaksi viikkoa sitten ahaa-elämyksen.

EU-komissaarit alkoivat yllättäen kuunnella häntä, ja ovet avautuivat monenlaisiin neuvottelupöytiin ja tilaisuuksiin.

"Tajusin, että pystyn vaikuttamaan kymmenen kertaa enemmän kuin olin kuvitellut. Tai ei ehkä ihan kymmenen kertaa, mutta paljon", Markkula, 64, sanoo toimistossaan Brysselissä.

Markkula valittiin helmikuun alkupuolella kaksi- ja puolivuotiskaudelle alueiden komitean puheenjohtajaksi. Mies itse on mieltynyt tittelin kansainväliseen muotoon, presidenttiin.

Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun suomalainen on valittu EU:n keskeisten elinten puheenjohtajaksi – jos ei oteta huomioon Euroopan oikeusasiamiehenä 1995–2003 toiminutta Jacob Södermania.

Markkulan johtama alueiden komitea esittää Euroopan alueiden ja kaupunkien näkemyksiä unionin lainsäädännöstä.

Se on siis neuvoa-antava elin, jolla ei ole varsinaista päätösvaltaa.

Siksi uuden puheenjohtajan hehkutusta komitean vaikutusvallasta on pakko haastaa.

Kun Euroopassa on kriisin keskellä mietitty, mistä pitäisi säästää, monet eurokansanedustajat ja muut päättäjät ovat nimenneet alueiden komitean unionin turhimmaksi ja lakkautettavaksi joutavaksi rahareiäksi.

Markkula on toista mieltä.

"Kehitys menee pikemminkin toiseen suuntaan. Alueiden rooli ja käytännön tason työ korostuvat EU:n päätöksenteossa."

Kuka?

Markku Markkula

 Syntyi vuonna 1950 Kolarissa.

 Kokoomuksen kansanedustajana 1995–2003.

 Työskentelee nykyisin Aalto-yliopiston johdon EU-neuvonantajana.

 Espoon kaupunginvaltuuston jäsen ja kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja.

 Valittiin EU:n alueiden komitean puheenjohtajaksi helmikuussa. Ollut komitean varajäsen ja jäsen yhteensä kymmenen vuotta.

Alueiden komiteaan kohdistuva kritiikki koskee usein sitä, ettei se oikeasti vaikuta EU:n lainsäädäntöön.

Monilla alueilla – kuten Saksan osavaltioilla – on omat vahvat edustustonsa Brysselissä. Myös jäsenvaltiot ajavat alueiden asiaa.

Markkula uskoo hyökkäyksen komiteaa vastaan johtuvan siitä, että esimerkiksi koheesio- ja maatalousrahoista on paljon vaikeampi leikata kuin hallinnosta. Alueiden komitean tämän vuoden budjetti on 89,2 miljoonaa euroa.

"Tuntuu osin kohtuuttomalta, että poliittisessa päätöksenteossa kulutetaan aikaa varjonyrkkeilyyn. Sen sijaan, että käytettäisiin se aika oikeiden asioiden edistämiseen."

Niin Markkula itse aikoo tehdä – käyttää kaksi ja puoli vuotta komitean johdossa pannakseen toiminnan uusiksi.

Tämä tarkoittaa vähemmän suunnitelmapapereiden rustaamista ja enemmän käytännön työtä eli hyvien hankkeiden paikantamista, kiikuttamista edeltäjiä aktiivisemmin suoraan komissaarien pöydille ja sanomista, että "katsokaa, tämä toimii, näitä lisää".

"Direktiivien muuttaminen ei ole ykkösasia. Ykkösasia on henkisen kulttuurin muutos."

Markkulan puheista paistaa hänen taustansa Aalto-yliopiston johdon EU-neuvonantajana. Tulee innostunutta puhetta startup-saunoista, älykkäistä kaupungeista, terveysteknologian mahdollisuuksista ja tarpeesta saada alueiden ja kaupunkien kärkihankkeita EU:n näkökenttään.

Tausta

Alueiden komitealta puuttuu päätösvalta

Vuonna 1994 perustettu Euroopan alueiden komitea sai alkunsa Maastrichtin sopimuksesta.

Komitea päätettiin perustaa, jotta alueet ja paikallishallinnot saisivat äänensä paremmin kuuluviin EU:n päätöksenteossa. Suuri osa EU:n lainsäädännöstä pannaan toimeen juuri alueiden tasolla.

Komiteasta tehtiin neuvoa-antava elin, joka ei saanut varsinaista päätösvaltaa. Alueiden komiteassa on 350 jäsentä. Paikat jakautuvat jäsenmaiden koon mukaan.

Suomella on komiteassa yhdeksän edustajaa.

Komitea kokoontuu täysistuntoon viisi kertaa vuodessa.

Työskentely tapahtuu eri aloihin jaetuissa valiokunnissa. Valiokunnat valmistelevat lausuntoja sekä järjestävät esimerkiksi erilaisia tapahtumia ja seminaareja.

Komitean puheenjohtajan tehtävä on luottamustehtävä, joten hän periaatteessa jatkaa normaalissa työssään kotimaassaan.

Puheenjohtaja tekee kirjallisia esityksiä, pitää esitelmiä ja edustaa joka viikko komiteaa Brysselissä ja ympäri Eurooppaa.

Erityisesti Markkula haluaa edistää useassa Euroopan maassa toteutettavia yhteishankkeita.

"Ettei rahaa enää käytetä laput silmillä vain oman alueen hyväksi, vaan opitaan yhdessä."

Esimerkiksi Puolassa ja Romaniassa voitaisiin EU:n rakennerahojen turvin hyödyntää Suomen oppeja digitaaliajan opetusmenetelmistä. Eli siis vaikkapa iPadit oppilaille käteen oppikirjojen sijaan ja suomalainen koulutusmateriaali jakoon.

Markkulan toimiston ikkunasta avautuu näkymä Euroopan parlamentille. Se miellyttää puheenjohtajaa, mutta toimiston sisustus ei. Tietokone menee vaihtoon, mustat nahkasohvat saavat lähteä, kirjahylly ja uusi taulu tarvittaisiin.

Remonttiin on menossa myös organisaation viestintä. Komitea aikoo panostaa esimerkiksi näkyvyyteen Twitterissä.

"Ja nettisivut ovat liian staattiset ja vaikeat. Ne pistetään uusiksi."

Markkula sanoo, että hän on yrittänyt varoa liian suuria muutosvaatimuksia alkuviikkoinaan.

"Liian monet ihmiset pelkäävät muutosta."

Virve Kähkönen HS