Helsingin kaupunginvaltuusto päätti marraskuun lopussa Malmin lentokentän kohtalosta. Kaupunginvaltuusto päätti ostaa Finavialta lentokentän kiinteistön ja rakennukset 9,81 miljoonalla eurolla. Valtio luopuu lentökenttäalueesta viimeistään vuoden 2017 alussa.
Lentokentän lakkauttaminen on harmittanut monia kaupunkilaisia ilmailuharrastajia. Itse äänestin valtuustossa lentokentän säilyttämisen puolesta, mutta enemmistö päätti toisin. Kentän kaavoittamista asuinalueeksi ajoivat erityisesti Vihreät ja SDP.
Päätös luopua lentokenttätoiminnasta perustuu Suomen hallituksen kevättalvella 2014 tekemään kehyspäätökseen. Siihen kirjattiin Malmin osalta, että valtio vetäytyy toimintoineen Helsinki-Malmin lentoasemalta ja alue otetaan asuntokäyttöön viimeistään 2020-luvulla. Kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelmien mukaan alueelle olisi mahdollista kaavoittaa asuntoja noin 25 000 asukkaalle ja 2 000 – 3 000 työpaikalle. Tattarisuo ja Tattariharju säilyisivät yritysalueina.
Helsingin kaupunki luovutti ensimmäisen maalentokentän Suomen valtion käyttöön ilmaiseksi vuonna 1935 eli joitain vuosia ennen talvisodan puhkeamista. Aluetta oli tarkoitus käyttää pääasiassa posti- ja siviili-ilmaliikenteeseen. Sittemmin siviili-ilmaliikenne siirtyi 1950-luvulla Helsinki-Vantaan lentokentälle. Malmin kentälle on jäänyt pääasiassa rajavartioston helikopteritoiminta ja erilaista lentoharrastukseen liittyvää yleisilmailutoimintaa.
Malmin lentoasema on ollut lentosuoritteiltaan Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä ja yksi maailman parhaiten säilyneistä varhaisaikojen siviililentokentistä. Se on tarjonnut alan harrastajille kevyen liikenteen kansainvälisen lentokentän, aktiivisen virkistys- ja harrastekeitaan, paikan ilmailutapahtumille sekä mahdollisuuden kouluttautua ilmailun ammatteihin. Historiallisesti arvokas kenttämiljöö on palvellut myös Rajavartiolaitosta, pelastuslaitosta, Ilmavoimia ja poliisia.
Lentokentältä on valmistunut yhteensä 30 liikennelentäjää, lisäksi siellä on koulutettu Malmilla vuosittain runsaat sata yksityislentäjää ja yli 50 harrasteilmailijaa. Kentän yrityksissä on työllistynyt satoja ihmisiä, ja liikevaihto on laskettu kymmenissä miljoonissa euroissa. Lentäjäkoulutuksen valtakunnallisena keskuksena Malmi on ollut lentosuoritteiltaan Suomen toiseksi vilkkain lentokenttä. Malmilla on ollut myös noin 700 harrastelentäjää.
Kentällä on ollut merkitystä myös kriisiajan huoltovarmuuden kannalta. Esimerkiksi Tukholmassa on viisi lentokenttää 30 km säteellä keskustasta. Viranomaislentoja varten tarvitaan maan pääkaupungissa paikka, jonka kautta voidaan liikennöidä ilmateitse, vaikka Helsinki-Vantaan lentokenttä tai sinne johtavat liikenneväylät olisivat käyttökelvottomia esimerkiksi onnettomuuden tai jopa sodan takia.
Nyt lentokenttätoiminta siis loppuu Malmilla lähivuosina. Mielestäni se on sääli, mutta ymmärrän toki, että kaupungin on kehityttävä ajan myötä. Ilmailunharrastajille pitää kuitenkin löytää korvaava kenttäalue jostakin pääkaupunkiseudun lähistöltä. Finavia ei ole toistaiseksi ollut halukas rakentamaan Malmille kallista korvaajaa, sillä samaan aikaan sen muilla kentillä on vajaakäyttöä.