Professori: Venäjällä rahaa kahdeksi vuodeksi, sitten laarit todella tyhjät
Venäjän on kahden vuoden aikana löydettävä ratkaisu Ukrainan kriisiin, uskoo Turun kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto. Hänellä on oma ehdotuksensa Krimin tilanteeseen. Ratkaisu Venäjän talouspolitiikkaan piilee suuryritysten johtajissa, Liuhto uskoo.
- Venäjän talousongelmat keskittyvät suuriin yrityksiin, arvioi Turun kauppakorkeakoulun Venäjän talouteen erikoistunut professori Kari Liuhto.
Venäjän suuryrityksillä on ulkomaista velkaa noin 450 miljardia dollaria. Koska ruplan kurssi on alhaalla, lainanhoitokustannukset ovat korkeat. Yritykset eivät myöskään saa ulkomailta rahoitusta ongelmiinsa. Niiden käytännössä ainoa apu tulee Venäjän valtiolta.
Valtio on tehnyt strategisen linjauksen auttaa suuryrityksiä, pienet ja keskisuuret yritykset on jätetty oman onnensa nojaan. Niiden tarvitseman lainarahan korko on Liuhdon mukaan "järjettömän korkea", eli noin 20 prosenttia. Venäjän pk-yritysten kehitys on nyt käytännössä pysähtynyt, Liuhto sanoo Yle uutisten haastattelussa.
Valtio rahoittaa suuryrityksiä silläkin uhalla, että sen talous on pahasti alijäämäinen. Venäjän tämän vuoden budjetoidut menot ovat 250 miljardia dollaria, siitä 50 miljardia on alijäämää.
Alijäämän kattamiseen Venäjä käyttää vararahastojaan, joita on jäljellä noin 150 miljardia dollaria. Liuhto arvelee varojen riittävän tätä menoa kaksi vuotta.
– Sen jälkeen laarinpohjat alkavat olla todella tyhjät, hän sanoo.
Pitääkö budjetti?
Venäjä on leikannut budjettimenojaan jo kymmenellä prosentilla, tosin puolustusmenojaan vain viidellä prosentilla. Valtio hakee todennäköisesti myös kotimaista rahoitusta laskemalla liikkelle joukkovelkakirjalainan, Liuhto ennustaa.
Maa käyttää myös valtavasti rahaa asemenoihin, joita viime aikoina tiuhaan järjestyt sotaharjoitukset vielä paisuttavat.
Venäjän johdon aikeissa on uudistaa puolustusvoimat lähivuosina täydellisesti ja tähän on suunniteltu käytettävän rahaa huimat 500 miljardia dollaria. Liuhdon mukaan asereformiin ei missään tapauksessa ole varaa, vaan sitä on supistettava.
Mitä tekevät suuryritysten johtaja?
Kun valtion varat loppuvat, paine maan johtoa kohtaan kasvaa. Suurin merkitys on suurten yritysten johtajilla, Liuhto arvelee.
Presidentti Putin siirsi oligarkit syrjään politiikasta 2000-luvun alussa. Liuhto ei usko, että oligarkit yrittäisivät suoraan toimia politiikassa, mutta kulissien takana he ovat voimakas painostusryhmä, joka etsii ratkaisua kriisiin.
Kannattaa myös tarkkailla, mitä tapahtuu niissä Venäjän kaupungeissa, jotka ovat riippuvaisia yhdestä tai muutamasta suuryrityksestä. Kun näillä yrityksillä alkaa mennä huonosti, kasvavat työttömyys ja sitä kautta protestointi nopeasti, Liuhto ennakoi. Näitä kaupunkeja Venäjällä on useita satoja.
Ukrainan kriisi on selvitettävä
Venäjän talousongelmat eivät ratkea ennen kuin Ukrainan ja Krimin kysymykset on ratkaistu, Liuhto uskoo.
Hänen mielestään ratkaisun elementit ovat olemassa, mutta se edellyttää Venäjältäkin joustoa. Tämä on ongelma, sillä Venäjä ei halua menettää kasvojaan. Krimiä ei kuitenkaan enää saada palautettua Ukrainan yhteyteen.
Liuhdolla on oma esityksensä konfliktin hoitamiseksi. Liuhto esittää, että Ukraina tekisi Venäjän kanssa sopimuksen Krimin vuokraamisesta esimerkiksi 25 vuodeksi. Venäjä voisi maksaa vuokraa vaikkapa maakaasulla, jota Ukraina tarvitsee. Näin molemmat osapuolet voisivat säilyttää kasvonsa ja rauhallisiin oloihin pääsemiselle tarjoutuisi mahdollisuus.
Jos ratkaisua ei löydy, Venäjä voi olla selkä seinää vasten, jolloin sen käyttäytymistä ei voi ennustaa.
– Joskus Venäjällä on ratkottu ongelmia löytämällä sisäiseen ongelmaan ulkonen ratkaisu. Ja se on juuri se, mitä en haluaisi tapahtuvan. Liuhto toteaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti