Joka vanhoja vanhoja muistelee sitä tikulla silmään, ennen sanottiin.
Viime aikoina on mediassa ollut monia uusia biotekniikan mahdollisia hankkeita, joista yhtä on suunniteltu Kemijärvelle. Toivottavasti se toteutuu. Odotukset luonnollisesti ovat siellä kovat, sillä takavuosikymmenet ovat olleet työpaikkojen häviämisen myötä murheelliset.
Esiin ovat tulleet myös eri puuraaka-aineiden riittävyyskysymykset. Kyllä puuta Suomessa riittää nyt ja tulevaisuudessa...
Kaivoin vanhan tekstini esiin - muistaakseni loppuvuodelta 2007 - jolloin Stora Enso oli päättänyt ajaa alas toimivan ja hyvin kannattavan sellutehtaan.
Vanha tekstini, joka mahdollisesti julkaistiin aikanaan paikallislehdissä:
ENTISAJAN
PATRUUNAT PITIVÄT HUOLEN OMISTAAN, ENTÄ NYKYISET…
Nykyisille
on tärkeintä lisäarvon saaminen omistajille. Se tarkoittaa
käytännössä sitä, että osakkeen kurssi on saatava niin ylös
kuin mahdollista keinoja kaihtamatta.
Keinoja
kaihtamatta puolestaan tarkoittaa mm. sitä, että yrityksen ns.
tulos- ja/tai myyntikuntoon saattaminen on ollut huolestuttavan
yleistä viime aikoina.
Yrityksen
kuntoon saattaminen taas on tarkoittanut useissa tapauksissa mm.
sitä, että kokonaisia tehtaita, taloudellisesti kannattavia
tehtaita lopetetaan, ammattitaitoista työvoimaa on muodollisesti
toteutettujen yt-neuvottelujen saattelemina irtisanottu...
Yleisesti
on todettu ahneuden vallanneen osan suomalaisista pörssiyrityksistä,
vaikka suomalaisen yhteiskunnan menestystekijät ovat edelleenkin
osaamisessa, työnteossa ja siitä syntyvässä tuloksessa.
Ahneuden
huumassa saatetaan yrityksiltä imeä sitä varantoa, jolla pitäisi
kasvattaa tutkimus- ja tuotekehityksen osuutta sekä myös sitä
puskurirahaa, jolla selvittäisiin vaikeista ajoista.
On
ikävää, että pörssiyrityksissä, joissa valtion osuus
merkittävä, valtion edustajat toimivat hampaattomina, äänettöminä
nynnerönyhveröinä ja hyväksyvät kohta mitkä tahansa
toimenpiteet.
Palkansaajat
ovat lähteneet viime vuosina taloustalkoisiin hyväksymällä
maltilliset tuloratkaisut. Tarkoituksena on ollut turvata yritysten
tulevaisuus, mutta omistajien, yleensä kasvottomien kansainvälisten
suursijoittajien ahneudella ei ole näkyvissä mitään rajaa,
kohtuutta.
Ikävät
ratkaisut joutuu yrityksissä viime kädessä tekemään paikallinen
yritysjohtaja, joka hänkin on yleensä palkollinen – tulos tai
ulos – hengessä, mutta hänen oloaan rauhoittaa kummasti muhkea
optio- ja irtisanomissopimus...
Stora
Enso Oyj:n hallitus on tehnyt rankkoja shokkiratkaisuja koko Suomen
ja nimenomaan Lapin kannalta. Maailman pohjoisin sellutehdas
Kemijärveltä näillä näkymin ajetaan alas keväällä 2008.
Sillä
on valtavat kerrannaisvaikutukset koko Lapin läänissä. Mitä
seuraavaksi, on syytä jo kysyä…
Syitä
kannattavan tehtaan alasajoon on lueteltu viime aikoina joka
mediassa. Niitä ovat Amerikka-seikkailun tappiot noin 3 miljardia
euroa, Greenpeacen ja muiden paikallisten viherpiipertäjien
toimenpiteet viime vuosina Lapissa, Metsähallituksen ja poromiesten
kärhämät Lapissa, Venäjän mahdolliset raakapuun
tullimaksukorotukset, raakapuun hinta yleisesti, työvoimakustannusten
nousu, energiakustannusten nousu, irtisanomisen helppous = halpuus
Suomessa, tulevaisuudessa edelleen hyvän tuloksen = voiton ilmeinen
maksimointi, jne. …
Toki
on myös puhuttu jäljelle jäävän tuotannon varmistamisesta
Pohjois-Suomessa.
Stora
Enso ilmoittaa
vastaisuudessa keskittyvänsä Eurooppaan, mutta kasvua haetaan
Venäjältä, Kiinasta ja Etelä-Amerikasta.
Murheellisin
pohdiskeluterveisin
Aki
Pyykkö
Kemi
Ps.
Muistuupa
mieleeni 1970-luvun alkupuolelta tositarina, silloin, kun maassamme
oltiin ylihuolestuneita metsien riittävyydestä ja puhuttiin
kiivaasti/kiihkoillen puupulasta.
Suomeen
oli tullut japanilainen teollisuusvaltuuskunta tutustumaan maamme
metsäteollisuuteen.
Valtuuskuntaa
kuljetettiin linja-autolla tuntikausia läpi metsiä halkovaa tietä
pitkin pääkaupunkiseudulta Itä-Suomeen.
Valtuuskunnan
jäsenet ihmettelivät: ”Miten on mahdollista, että te täällä
Suomessa puhutte puupulasta, kun olemme ajaneet jo koko aamupäivän,
emmekä ole toistaiseksi nähneet muuta kuin metsää, metsää ja
metsää?”
Tarinan
mukaan luotettavaa, vedenpitävää vastausta ei löytynyt mukana
olevilta isänniltä.
Sama
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti