lauantai 14. maaliskuuta 2015

Myönteistä Talvivaarasta...




Talvivaaran kaupasta arvosana, joka nostaa aiempaa arvosanaa

PÄÄKIRJOITUS 
Helsingin Sanomat

Kun hallitus nyt lopettelee työtään, sen tekemisiä arvioidaan: missä onnistuttiin, missä epäonnistuttiin.
Eilen torstaina ilmoitettiin Talvivaaran Sotkamossa sijaitsevan kaivoksen omistuksen pääosan myynnistä brittiläiselle sijoitusyhtiölle Audley Capitalille. Kumpaan hallituksen sarakkeeseen Talvivaaran hoito menee, onnistumisten vai epäonnistumisten?
Talvivaaran myynti oli eräänlainen STX-uusinta.
Valtion murheeksi jää yhtiö, joka on ajautunut syviin taloudellisiin vaikeuksiin. Yhtiöön on ehditty sitoutua taloudellisesti ja poliittisestikin. Yhtiöllä on alueellista arvoa muun muassa työpaikkojensa vuoksi.
Valtio ei halua tuotannollisen toiminnan pyörittäjäksi vaan asettuu puhemieheksi ja etsii ostajaa. Lopulta löytyy ostaja, joka arvioi, että yhtiöstä voisi saada kannattavan. Tämä yhtälö edellyttää kahta asiaa: entinen omistaja on saatava siististi syrjään, ja valtion on annettava selustatukea ainakin siirtymävaiheessa. Talvivaaran kanssa tämä tarkoittaa vastuuta jo aiheutuneista ympäristötuhoista.
STX-prosessi on viety onnellisesti loppuun. Talvivaara on vielä myyjien harmiksi vaiheessa: emo-Talvivaaran voimamies Pekka Perä pitää kiinni emosta ja emo kaivosyhtiöstä. Emo tarjoaa kaivokselle enää palveluita.
Se toimittaa nyt perjantaina Espoon käräjäoikeudelle selvityksensä, miten sen yrityssaneerausta kannattaa jatkaa.
Emon edustajat ovat periaatteessa kaupan kannalla, mutta samalla tehdään selväksi, että uusien ostajien kannattaa antaa jonkinlainen omistusosuus uudesta yhtiöstä vanhoille omistajille. Asia on ymmärrettävä siten, että jos tällainen siivu on tiedossa, prosessissa kukaan ei asetu hankaloittamaan asioita.
Jos Talvivaaran myyntiprojekti menee maaliinsa STX:n tavoin – Talvivaara päätyy Audleylle ja siltä edelleen oikealle kaivosyhtiölle –, asia pitää luokitella hallitukselle onnistumiseksi, joka paikkaa aiempia epäonnistumisia.
Kaivosyhtiöön on upotettu satoja miljoonia euroja yhteistä rahaa. On ostettu osakkeita ja kirjattu niitä alas. On annettu rahaa, jotta toiminta pysyisi yllä siinä määrin, että kaivos saataisiin myytyä. On tulossa laskuja ympäristötuhoista.
Joskus on kuitenkin todettava, että huonon rahan perään ei kannata kaataa hyvää. Nyt siihen ehkä löytyi malli.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti