Jäänmurtajan kokoinen aukko tuontisäännöissä – Suomi hamuaa miljardikauppaa Yhdysvalloista
Yhdysvallat on tilaamassa uutta jäänmurtajaa ja on varannut siihen summan, joka on kymmenkertainen suomalaismurtajiin verrattuna. Suomalaista jäänmurto-osaamista yritetään nyt kaupata Yhdysvalloille, vaikka tämä vaatiikin luovuutta kauppasäännösten tulkinnassa.
Yhdysvalloilla on vain kaksi valtion jäänmurtajaa, joilla voi puskea arktisissa jääoloissa. Nyt ostoslistalla onkin yksi murtaja lisää. Rahaa siihen on budjetoitu suomalaisittain käsittämättömän suuri summa.
– Yhdysvallat on tehnyt yhden uuden murtajan hankintaa varten alustavan budjetin, jonka summa on 1,2 miljardia dollaria. Hinta on lähes kymmenkertainen verrattuna Suomessa rakennettavaan jäänmurtajaan, laskee Suomen valtion jäänmurtoyhtiö Arctia Shippingin toimitusjohtaja Tero Vauraste.
Yle Uutiset haastatteli Vaurastetta Alaskan Anchoragessa pidettävän Arktisen neuvoston ilmastokokouksen yhteydessä. Vauraste on Arktisen talousneuvoston varapuheenjohtaja ja yrittää pitää esillä suomalaisten jäämurto-osaamisen kaikkia puolia.
Suomi on yrittänyt myydä ennenkin jäämurtajiaan Yhdysvalloille arktiseen käyttöön, mutta Yhdysvalloissa jäänmurtajien rakentaminen on haluttu pitää tiukasti vain omissa käsissä.
Yhdysvaltojen jäänmurtajakauppojen ”tietyt osa-alueet ovat olleet protektionistisia”, muotoilee Vauraste.
Hänen mukaansa juuri markkinoiden pitäminen suljettuina selittää osaltaan sitä, että yhteen jäänmurtajaan budjetoidaan 1,2 miljardia dollaria eli runsas miljardi euroa.
Vauraste on kuitenkin toiveikas kauppojen onnistumisen suhteen, protektionistisesta muurista huolimatta.
– Uskon, että olemme nyt lähempänä kuin koskaan.
Vauraste pyrkii pitämään esillä Suomen osaamista jäänmurtajien rakentajana mutta myös niiden käyttäjänä eli operaattorina.
Satavuotinen kauppasääntö estää kaupat?
Suomessa Tekesissä arvioidaan, että kokonaisen jäänmurtajan myyminen Yhdysvaltoihin voi osoittautua mahdottomaksi. Tekesin Arktiset meret -ohjelmaa johtava Piia Moilanen uskoo korkeintaan alihankintaan.
– Alihankintaverkostossa pystytään toimimaan, ja se voi olla merkittävääkin. Mutta näköpiirissä ei ole, että Yhdysvallat tilaisi aluksia muualta, hän kiteyttää.
Arctia Shippingin Vauraste on toiveikkaampi. Hänen mukaansa tarve jäänmurtajiin on niin suuri, että Yhdysvallat voisi olla valmis löytämään keinot murtajan hankkimiseen oman maan ulkopuolelta. Kyse on myyntineuvottelusta.
– Kovaa työtä se vaatii, mutta eihän mitään saa, jos ei usko siihen.
Kyse on sadan vuoden takaisen Jones Act -pykälän tulkinnasta. Sen mukaan Yhdysvaltain satamien välisessä liikenteessä olevien alusten on oltava rakennettu Yhdysvalloissa.
– Jäänmurtajat eivät kuljekaan satamien välillä, Vauraste korostaa.
Vuokraaminen tuottaisi paremmin
Arctia Shippingin Fennica-monitoimimurtaja on juuri ehtinyt Alaskaan valmistelemaan Shellin arktisen öljyn koeporausta. Suomalaisella murtajalla on suomalainen miehistö. Jäänmurtajien käyttäminen eli operointi onkin jopa suurempaa bisnestä kuin murtajien rakentaminen.
– Jos tarkastellaan murtajan elinkaaren aikaista operointia, niin puhutaan ehkä kymmenen vuoden sopimuksesta. Se voi olla arvoltaan parhaimmillaan satoja miljoonia euroja ja tuottaa satoja tai jopa tuhansia henkilötyövuosia, Vauraste ynnää.
Suomessa tehdyillä jäämurtajilla on ollut yleensä 100–150 miljoonan euron hintalappu.
Mutta kuinka käy arktisten bisnesten, kun öljyn hinta on pudonnut eikä näytä ihan nopeasti palaavan entisiin lukemiin? Vaurasteen mukaan öljyn halventuminen on hidastanut kaupantekoa viime vuosiin verrattuna, mutta ei kuitenkaan pysäyttänyt kaikkea toimintaa.
– Arktisen alueen valtioilla on erilaisia tarpeita arktisten energiavarojen hyödyntämiseen, ja uusiutuvan energian kehitys eri maissa vaihtelee, Vauraste muotoilee.
Odotuksia on erityisesti Yhdysvaltojen ja Kanadan jäämurtajahankintoihin sekä Etelämantereen tutkimushankkeisiin.
Öljynporaus hyisillä vesillä kuumentaa tunteita. Ympäristöjärjestö Greenpeace osoitti mieltä pysäyttämällä Fennican lähdön Portlandista Alaskan vesille.
Vauraste kuitenkin muistuttaa, että Arktisen neuvoston tavoitteena on tuoda ympäristönkin kannalta parhaat käytännöt kaikkien jäsenmaiden käyttöön. Arktisen neuvostoon kuuluvat Pohjoismaat, Venäjä, Kanada ja Yhdysvallat.
Pirkko Pöntinen, Anchorage, Alaska
Yle Uutiset
Yle Uutiset
Antti Parviala
Yle Uutiset
Yle Uutiset
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti