lauantai 19. syyskuuta 2015

Hiukan hiljempää - kiitos...

Kirjoitin alla olevan tekstin kymmenisen vuotta sitten. Muistaakseni se julkaistiin paikallisissa lehdissä, taisinpa saada siitä myönteistä palautettakin.

Teksti on edelleen varsin ajankohtainen, sillä havaintojeni mukaan kadulla ajetaan jatkuvasti aivan liian lujaa. Varsinkin kun päällysteen kunto on päässyt pahasti rapistumaan.

Vanha tekstini:

KEMIN KAINUUNKATU KIIHDYTYSAJOPÄTKÄNÄ…

1950-luvulla rakennettu Kainuunkatu oli alun perin hiekkapintainen noin 400 m pitkä kadunpätkä Kemin Haukkarin kaupunginosassa

 Myöhemmin siitä päätettiin tehdä myös ns. kevyen liikenteen väylä Kemistä Ouluun päin ja se sai pinnoitteen. Ilmeisesti Eteläntien varteen ei kevyen liikenteen väylää ainakaan toistaiseksi rakenneta.

Haukkari ja nimenomaan Kainuunkadun varsi on ollut rauhallista asuinseutua, jossa on pääosin eri-ikäistä omakotiasutusta ja yksi 1970-luvulla rakennettu pienkerrostalo. Sitä se on toki vieläkin, mutta kadunpätkästä näyttää muodostuneen mopoilijoiden, kevarikuljettajien ja järeämpienkin moottoripyörien kuljettajien ja jopa joidenkin autoilijoiden testauspaikka, kiihdytyspätkä…

Aivan varttimailikilpailujen - kiihdytysajossa ajoneuvot kilpailevat siitä, kuka ajaa varttimailin (1/4 mailia = n. 402 metriä) nopeimmin seisovasta lähdöstä – tasolle kadunpätkällä ei ylletä, vaikka lähtö tapahtuu ns. lentävästä lähdostä Kainuunkadun molemmista päistä.

Arvelen viritettyjen laitteiden äänistä ja vaihtamisien lukumäärästä päätellen Möylyntien risteyksestä Ouluun päin parhaimpien = pahimpien yltävän vähintäänkin 70-80 km/h nopeuteen, Kainuunkadulla on voimassa 40 km/h nopeusrajoitus. 

Kainuunkadulle on viime vuosina muuttanut useita lapsiperheitä. Lapset saattavat pihapiiristä kirmaista yllättävästi kaikista vanhempien varoituksista huolimatta kadulle esim. pallon tai lemmikkikoiran perässä.

Me varttuneemmatkaan alueella asuvat emme joka käänteissä enää niin sutjakkaita olla, että ehdittäisiin pois pahimpien vauhtihirmujen alta, mikäli niitä tulee peräkanaa suurena ryppäänä.
Yksikin onnettomuus on liikaa. Siksi vetoan lähinnä nuoriin mopoilijoihin, että he hölläävät kaasuhanaa, ettei sekunnin sadasosassa tapahtuva liikenneonnettomuus pilaa loppuelämää…


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti