Toimin taas tiedonantajana/tiedonvälittäjänä/välikätenä...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Syyrian hävitys pakotti kajoamaan Matti Vanhasen muuraamaan "tuomiopäivän holviin"
KALLE KOPONEN / HS
Jäämeren keskellä ikiroudassa on vuorenrinteeseen louhittu valtava varasto. Siellä säilytetään siemeniä liki kaikista ihmisen viljelemistä kasveista siltä varalta, että luonnonmullistukset, ydinsota tai taudit pyyhkisivät kokonaisia lajikkeita kadoksiin.
Matti Vanhanen (kesk) ja muut Pohjoismaiden pääministerit muurasivat siemenpankin peruskiven Norjan Huippuvuorilla vuonna 2006.
Tuomiopäivän holviksi kutsuttu laitos aloitti toimintansa vuonna 2008, ja siellä säilytetään noin 860 000:ta siemenerää eri puolilta maailmaa. Vaikka laitoksesta katkeaisivat sähköt, siemenet säilyisivät siellä arviolta ainakin 200 vuotta.
Syyrian sisällissodan takia tutkijat päättivät tällä viikolla kajota holviin ensi kertaa sen rakentamisen jälkeen, kertoi muiden muassa uutiskanava al-Jazeera.
Syyrian Aleppossa sijainneessa siemenpankissa säilytettiin erityisesti kuivuutta kestävien lajikkeiden siemeniä, mutta ne jäivät sodan keskelle, kun Icarda-laitoksen henkilökunta pakeni taisteluita vuonna 2012. Laitos perusti uuden päämajan Libanonin Beirutiin.
Nyt tutkijat ovat tilanneet Beirutiin Huippuvuorille tallettamiaan siemeniä sellaisista vehnän, ohran ja ruohojen lajikkeista, jotka kestävät kaikkein parhaiten kuivuutta. Niiden avulla he jalostavat Lähi-idässä viljeltäviä kasveja alueen satojen kehittämiseksi ja turvaamiseksi.
"Moni ajattelee, että tätä holvia käytetään vasta tuomiopäivän jälkeen. Mutta oikeasti se on siementen ja satojen varasuunnitelma. Siementen monimuotoisuus vähenee joka päivä, ja tämä on vakuutus sen varalta", kertoi holvia hallinnoivan Global Crop Diversity Trustin johtaja Cary Fowler National Geographicille.
Hänen mukaansa lajikkeita katoaa ilman varsinaisia katastrofejakin, esimerkiksi ilmaston muuttumisen ja silkan suosion menettämisen takia.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO arvioi, että maatalouskasvien tunnetuista lajikkeista on ihmisten käytössä enää vain noin neljäsosa. Monimuotoisuuden väheneminen altistaa satoja muun muassa tuholaisille ja kasvitaudeille.
KALLE KOPONEN / HS
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti