Venäjältä lisää miehittämättömiä koneita ja aluksia Jäämerelle
Venäjä panostaa pakotteista huolimatta voimakkaasti arktisiin alueisiinsa – niin sotilaallisesti kuin tutkimuksen osalta.
Ukrainan sodan takia langetetut pakotteet ja öljynhinnan lasku ovat jäädyttäneet öljyn ja kaasun etsinnät Venäjän arktisilla alueilla. Venäjä panostaa kuitenkin yhä voimakkaasti pohjoisiin kolkkiinsa, onhan Jäämeri sille tärkeämpi alue kuin millekään muulle maalle.
Arviolta puolet Venäjän öljyn ja kaasun vientituloista ja viidennes bruttokansantuotteesta tulee sieltä.
4 000 kilometrin kauko-ohjattu lento
Esimerkki tutkimuksesta ja tuotekehityksestä, uudenlaisen miehittämättömän tiedustelukoneen pienoismalli, nähtiin tällä viikolla puolustusteollisuuden messuilla Nizhny Tagilissa.
Tiber- ja RTI-yhtiöiden kehittämä kone on pohjoisessa jo käytössä olevia tiedustelulennokkeja järeämpi. Valmistajien mukaan se painaa 1,5 tonnia ja pystyy lentämään kerrallaan 35 tuntia tai 4 000 kilometriä. Sen odotetaan tulevan käyttöön vuonna 2017.
Vastaavasti Venäjän laivasto saa lähivuosina uusia, miehittämättömiä vedenalaisia tutkimusaluksia. Ne liikkuvat vain kahden kilometrin tuntivauhtia, mutta pystyvät operoimaan Jäämerellä 90 päivää kerrallaan. Venäläistietojen mukaan ne sukeltavat 300 metrissä eli tavanomaisessa sukellusveneen syvyydessä.
Jo aiemmin Venäjän on kerrottu kehittävän Jäämerelle kattavaa satelliittivalvontajärjestelmää vuoteen 2025 mennessä. Miehittämättömät koneet ja alukset palvelevat sitä.
Kerättyä tietoa käytetään pelastustoimessa, ympäristönsuojelussa sekä sotilastiedustelussa.
Kahdessa ensin mainitussa Venäjän kerrotaan myös toivovan yhteistyötä muiden Jäämeren maiden kanssa.
"Ei enää heikoilla jäillä"
Venäjän mielialoja seurataan tarkasti ulkoministeriössä, jossa on alettu valmistautua Suomen puheenjohtajakauteen Arktisessa neuvostossa. Suomi on vuorossa Yhdysvaltain jälkeen 2017–19.
– Arktiset kysymykset ovat yksi harvoista alueista, joilla Venäjä ja länsimaat ovat kyenneet yhteistyöhön. Se ei ole niin sanotusti strategista painottuessaan esimerkiksi ympäristönsuojeluun, vahvistaa Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Harri Mikkola.
Venäjä suhtautuu myötämielisesti muun muassa arktisten alueiden tutkimusyhteistyöhön tähtäävään sopimukseen, josta on neuvoteltu jo pitkään. Sopimus toisi oikeudellisen pohjan Jäämeren maiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten väliselle yhteistyölle.
Uuden sotilasstrategian keskiössä
Yhteistyön vastapainoksi Venäjä lisää omaa sotilaallista voimaansa pohjoisilla alueilla. Arktiset alueet ovat Kaliningradin ja Krimin rinnalla Venäjän uuden sotilasstrategian painopisteenä. Niille rakennetaan uusia tukikohtia ja lentokenttiä ja siellä olevia joukkoja vahvistetaan.
Pohjoisen laivaston alueen vahvistaminen, johon Alakurttikin kuuluu, on turvallisuuspolitiikan kannalta merkittävää siksikin, että siellä on runsaasti ydinaseita.
Yhteys Pohjois-Atlantille tärkeä
Kiistely Pohjoisnapaa ympäröivien alueiden omistamisesta on viime aikoina on kiihtynyt. Venäjä on esittänyt mannerlaattakarttojen ja tutkimustietojensa perusteella omistavansa Pohjoisnavan ympäristöstä 1,3 miljoonan neliökilometrin suuruisen alueen.
Vastaavasti Tanska vaatii sieltä vajaan miljoonan neliökilometrin aluetta.
Näiden alueiden omistuksesta päättää YK:n asiantuntijaraati, jonka työ etenee hitaasti. Arviointiprosessiin on varattu 10-15 vuotta aikaa.
Venäjä toivoisi nopeampaa ratkaisua tässä, kuten muissakin arktisissa asioissa.
– Venäjä on kokenut olevansa ikään kuin saarrettuna Euroopassa ja Aasiassa. Jäämeri nähdään siellä ulospääsyreittinä Pohjois-Atlantille, Mikkola sanoo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti