perjantai 11. syyskuuta 2015

Turvapaikanhakijamäärä räjähtää käsiin Suomessakin...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan, ongelmavyyhtiä kerrakseen ja se maksaa...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Ministeri Mäntylä: Turvapaikanhakija maksaa 13 200 euroa vuodessa – OECD:n laskelmien kuva täysin toinen

POLITIIKKA  
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (ps) suomi kovin sanoin Suomen maahanmuuttopolitiikkaa.
"Meidän on laitettava maahanmuutolle hintalappu, koska järjestelmämme ei kestä tätä kuormitusta. Tämä on fakta."
Hän puhui perussuomalaisten "työmiehen" Matti Putkosen järjestämällä tuumaustunnilla perussuomalaisten puoluetoimistolla perjantaina. Mäntylä kertoo, että turvapaikanhakijoita on saapunut Suomeen jo 8 400.
"Yksin elokuussa turvapaikanhakijoita tuli 2 894, mikä oli 715 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Nyt puhutaan jo sadoista vuorokausitasolla. Tälle vuodelle odotetaan kymmeniätuhansia hakemuksia."
Hän pelkää, että ilman lainsäädännöllisiä muutoksia sosiaaliturva horjuu.
"Jos tulee lisää painetta, emmekä ota lisää velkaa, koko sosiaaliturvaa pitää tasaisesti leikata alaspäin. Sosiaaliturvajärjestelmämme on jo nyt äärettömän suuressa kriisissä."
JUSSI NUKARI / LEHTIKUVA
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä.
Sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä.
Ministeri esitteli arvioita oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden aiheuttamista kustannuksista, joiden mukaan yhden hengen kustannukset ovat 13 200 euroa vuodessa. Luvut ovat sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten laatimia, Mäntylä sanoo.
"Jos sosiaaliturvajärjestelmän piiriin tulee esimerkiksi 30 000 maahanmuuttajaa, kustannukset ovat lähes 400 miljoonaa euroa vuodessa. Jos heistä vajaa puolet haluaa ja saa perheenyhdistämisen, sosiaaliturvaa tarvitsevien määrä moninkertaistuu. Satatuhatta oleskeluluvan saanutta turvapaikanhakijaa tarkoittaisi 1,3 miljardin euron kustannuksia joka ikinen vuosi", Mäntylä väittää.
Hän myöntää, että laskelma on lavea. Se perustuu 8 000 aikuisen ja 2 000 lapsen aiheuttamiin oletettuihin kuluihin.
"Luvut ovat karkeita ja todennäköisesti alaspäin. Meidän pitää uskaltaa nostaa keskusteluun, mitkä ovat maahanmuuton oikeat kustannukset."
Laskelman suurin ongelma on se, että siinä oletetaan, että oleskeluluvan saanut ihminen on pelkkä toimeentulotuesta, asumistuesta ja perhe-etuuksista koostuva kuluerä. Samanaikaisesti maahanmuuttajat osallistuvat Suomen talouden pyörittämiseen veroja maksamalla, kuluttamalla ja moni myös työpanoksellaan.
OECD laski viime vuonna, että viimeisen 50 vuoden aikana maahanmuutto on kasvattanut järjestön jäsenmaiden bruttokansantuotetta keskimäärin 0–0,5 prosenttiyksikköä. Sveitsissä positiivinen nettovaikutus on kaksi prosenttiyksikköä. Laskelmassa on tosin mukana myös työperäinen maahanmuutto.
Maa voi omilla toimillaan vaikuttaa siihen, kuinka paljon se hyötyy maahanmuutosta.
Maahanmuutosta ei ole OECD:n mukaan valtavaa rahallista hyötyä, mutta maahanmuuttajat eivät myöskään kuormita kansantaloutta. Keskimäärin maahanmuuttajat maksavat enemmän veroja ja tuovat yhteiskunnallista hyötyä kuin nostavat tukia.

Kun Mäntylältä kysyttiin tilaisuudessa maahanmuuttajien tuomista hyödyistä, hän johdatti keskustelun Suomen työttömyyteen.
OECD on lähinnä vauraista maista koostuva talousjärjestö, johon myös Suomi kuuluu.
"Meillä on ennennäkemättömän vaikea työllisyystilanne. Onko oikeudenmukaista, että meiltä leikataan työllisyysmäärärahoja, mutta autamme jotain erityisryhmää? Tuen pitäisi olla tasapuolista."
Mäntylän mielestä tärkeintä olisi erotella turvapaikanhakijoista kaikkein hädänalaisimmat.
"Meidän pitää erotella kansainvälistä suojelua tarvitsevat, ja muut on palautettava mahdollisimman nopeasti lähtö- tai kauttakulkumaihin. Tätä varten tarvitsemme turvallisten maiden listan."
Sisäministeri Petteri Orpo (kok) kertoi perjantaina, että hallitus selvittää, voidaanko turvapaikanhakijoiden kotouttamisraha eriyttää asumisperusteisesta sosiaaliturvajärjestelmästä.
Käytännössä eriyttäminen tarkoittaisi, että maahanmuuttajien sosiaaliturvan lähtötaso olisi muuta väestöä pienempi. Mäntylä kannattaa erillistä kotouttamisjärjestelmää.
"Tukijärjestelmän pitää olla aktivoiva. Esimerkiksi kielenopetukseen pitäisi osallistua, jos haluaa tukia. Yksi suurimmista työllistymisen esteistä on juuri kielitaito."
Hän ehdottaa rahallisia kielibonuksia, joita lahjakkaimmat kielenopiskelijat saisivat. Maahanmuuttajat saisivat täyttä sosiaaliturvaa asuttuaan riittävän kauan Suomessa.
"Olisi tietty aikamääre, jonka jälkeen he pääsevät täyden sosiaaliturvan piiriin."

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti