Yleistä: Yhdistyneiden kansakuntien kolmas yleiskokous hyväksyi ja julkisti ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen joulukuun 10. päivänä 1948. Julistuksen hyväksymisen puolesta äänesti 48 maata. Mikään maa ei äänestänyt vastaan. Kahdeksan maata pidättyi äänestämästä.
Tunnustan avoimesti, että en ole tarkistanut mahdollisia muutoksia jo kauan sitten hyväksyttyyn tekstiin. Arvelen, että blogini aktiivilukija saattaanee minut ajan tasalle.
Ilmeisesti tekstiä tuunataan, muokataa, uusitaan niin kuin alla olevassa artikkelissa todetaan. Demokratia sanoina ja tekoina ei ole ollut viime aikoina kovin vahvoilla - ei teoriassa eikä käytännössä...
Ilmeisesti tekstiä tuunataan, muokataa, uusitaan niin kuin alla olevassa artikkelissa todetaan. Demokratia sanoina ja tekoina ei ole ollut viime aikoina kovin vahvoilla - ei teoriassa eikä käytännössä...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
YK-kokous lupaa lopettaa köyhyyden "kaikissa muodoissaan kaikkialla"
Demokratia katosi yhteisten tavoitteiden joukosta 15 vuodessa. YK:n julistuksessa näkyy Kiinan vaikutus.
REUTERS
Vauraus ja hyvinvointi ovat syrjäyttäneet demokratian maailman maiden yhteisesti sopimana tavoitteena.
Uudet kestävän kehityksen tavoitteet on määrä hyväksyä huippukokouksessa YK:n päämajassa New Yorkissa ensi viikonvaihteessa. Demokratiaa ei mainita niissä kertaakaan.
Köyhyyden poistamiselle sen sijaan asetetaan uusi ja erittäin kunnianhimoinen tavoite.
"Köyhyyden poistaminen kaikissa muodoissaan kaikkialla", on avainotsikko tavoitteelle, joka pitäisi saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Lenita Toivakka (kok) puolustaa mahdottomalta vaikuttavaa tavoitetta.
"Jäsenmailta halutaan sitoumus, että näiden tavoitteiden eteen tehdään työtä", sanoo Toivakka, joka matkustaa loppuviikosta kehityshuippukokoukseen. Suomen pääpuheenvuoron kokouksessa pitää tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Köyhyyden poistamisessa jatketaan siitä, mihin edelliset, syyskuussa 2000 YK:n huippukokouksessa hyväksytyt vuosituhattavoitteet jäivät.
Vuosituhannen vaihtuessa YK:n jäsenmaat julistivat, että äärimmäinen köyhyys puolitetaan maailmassa vuoden 1990 tasosta vuoteen 2015 mennessä.
Yllättäen tavoite saavutettiin viisi vuotta etuajassa.
Vielä vuonna 1990 maailman väestöstä 47 prosenttia eli alle dollarilla päivässä. Äärimmäisen köyhyyden rajaksi on sittemmin asetettu 1,25 dollaria eli runsas euro. Silti rajan alla oli vuonna 2010 enää 22 prosenttia maailman väestöstä. YK:n luku tälle vuodelle on 14 prosenttia.
Menestys innoitti asettamaan köyhyyden poistamisen kokonaan maaliksi viikonvaihteen huippukokouksessa, joka on osa 70-vuotiaan YK:n juhlistamista. Äärimmäisen köyhyyden poistaminen on nyt vain osa suurempaa tavoitetta.
Menestys köyhyyden vähentämisessä ei kuitenkaan ole johtunut 15 vuotta sitten tehdystä yhteisestä julistuksesta vaan talouskasvusta merkittävissä kehittyvissä maissa.
Kasvu jatkuu vahvana muun muassa osissa Afrikkaa, mutta on laajasti hyytynyt Aasiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, Euroopasta puhumattakaan.
Uudet tavoitteet noudattavat vallitsevia painotuksia kansainvälisessä politiikassa. Muutos 15 vuodessa on selkeä.
Julistusteksti heijastaa vaikeutta, joka länsimailla nykyään on demokratian ja ihmisoikeuksien edistämisessä YK-järjestelmässä.
Vuosituhatjulistuksessa demokratialle, ihmisoikeuksille ja oikeusvaltiolle oli omistettu kokonainen erillinen kappale.
Nyt kestävän kehityksen tavoitteiden joukosta demokratia on poistettu kokonaan, ja ihmisoikeudet mainitaan vain julistuksessa lueteltujen periaatteiden joukossa.
"Suomi ja EU halusivat vahvemmin demokratian mukaan. Tulokseksi kirjattiin kompromissi", Toivakka sanoo.
Julistuksessa kuuluu Kiinan hallituksen suosima kielenkäyttö, jossa korostetaan pyrkimystä vaurauteen.
Toisaalta ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristönsuojelu saavat uutta huomiota siksi, että niiden merkitys tunnustetaan nyt myös Kiinassa ja kehittyvissä maissa.
Avainasemassa ohjelman toteuttamisessa on raha. Rahoitusvaje 15 vuodelle on 2 200 miljardia euroa, lasketaan YK:n kauppa- ja kehitysjärjestössä Unctadissa.
Kehitysohjelman hyväksyminen tuli mahdolliseksi sen jälkeen, kun sen rahoitusperiaatteista sovittiin Addis Abebassa heinäkuussa järjestetyssä kokouksessa.
Hieman ennen sitä Suomen uusi hallitus ilmoitti leikkaavansa varsinaisen kehitysyhteistyön rahoitusta ensi vuonna 300 miljoonalla eurolla.
Virkamiehet huomauttavat, että samalla korotetaan pääomasijoitusten rahoitusta 130 miljoonalla eurolla, mutta myöntävät, että Suomen avun supistumista "ei voi kiertää eikä kieltää".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti