Suomalaiset ovat köyhää sakkia
Suomalaisten varallisuuden kasvuvauhti on hidastunut, arvioi Danske Bank. Muuhun euroalueeseen verrattuna suomalaiset ovat varallisuudella mitattuna selvästi keskiarvon alapuolella. Sukanvarteen säästäminenkään ei ole välttämättä turvallista, koska inflaatio voi syödä pankkitalletusten arvoa.
Suurin osa suomalaisten omaisuudesta on kiinni reaalivarallisuudessa, eli käytännössä asunnoissa on noin 70 prosenttia kaikesta varallisuudesta.
Loppu varallisuus eli käytännössä rahallisuusvarallisuus on talletuksissa pankkitileillä, osakkeissa, rahastoissa ja metsissä, pelloissa sekä yritysvarallisuudessa.
Suomalaisten varallisuuden kasvuvauhti on selvästi hidastunut viime aikoina, mikä näkyy tilastoissa vuodelta 2013, jotka ovat tuoreimmat. Selitys löytyy asuntomarkkinoilta.
– Suomen asuntomarkkinat alkoivat tuolloin näyttää hiipumisen merkkejä, ja meille tyypillistä on, että valtaosa varallisuudesta on kiinni siinä asunnossa, sanoo ekonomisti Henna Mikkonen Danske Bankista.
Viimeiset kolme vuotta asuntojen hinnat ovat nousseet ja laskeneet, mutta päätyneet suunnilleen kolmen vuoden takaiselle aloitustasolle, kertoo Mikkonen. Alueelliset erot ovat toki suuria, hän lisää.
Asuntojen hinnat mittarina
– Kasvu on vaisua, kun Suomen talous kasvaa vaisusti ja erityisesti työttömyys on nousussa, mikä hyydyttää asuntomarkkinoita, sanoo Mikkonen.
Markkinat ovat kuitenkin vakaat. Ei ole odotettavissa suurta nousua tai laskua, ennakoi Danske Bank. Matalat korot puolestaan vahvistavat asuntokauppaa.
Inflaatio saattaa syödä talletuksia
Suomalaisilla on rahaa kiinni talletuksissa eniten kaikesta rahoitusvarallisuudesta. Suomalainen perinteisesti säästää riskejä, ja pankkitalletukset ovat osin tästä syystä suosiossa.
– Tuottonäkymät on edelleen aika lailla maltilliset ja korkotaso tulee pysymään matalana vielä toista vuotta. Ennustamme, että inflaatio ensi vuonna kiihtyy yhteen prosenttiin, mikä voi tarkoittaa, että matalan riskin säästöt saattavat reaalisesti menettää arvoaan.
Osakkeissa on saatavana ensi vuonna tuottoja, mutta suomalaisten osuus osakevarallisuudesta on varsin pieni.
– Näkymät kesän kurssilaskun jälkeen ovat suhteellisen suotuisat, sanoo ekonomisti Henna Mikkonen.
Epävarmuutta ja heiluntaa osakekursseissa aiheuttavat kuitenkin Yhdysvaltojen odotettavissa oleva koronnosto sekä kehittyvien maiden ja Kiinan epävarma tilanne, huomauttaa Mikkonen. Danske Bank ennustaa, että Yhdysvallat nostaa ohjauskorkoaan joulukuussa.
Suomalaiset köyhää porukkaa euroalueella
Euroalueen tilastoista käy kuitenkin ilmi, että suomalaiset sijoittuvat nettovarallisuudeltaan keskiarvon alapuolelle. Nettovarallisuudella tarkoitetaan summaa, joka jää jäljelle, kun velat on vähennetty omaisuudesta.
Mediaani oheisessa taulukossa kertoo keskimmäisen summan varallisuudesta.
Erot eri maiden välillä ovat kuitenkin suuria ja esimerkiksi asunnon omistusta tuetaan eri tavoin euroalueella. Saksassa omistusasuja ei saa verohelpotuksia korkovähennysoiikeuden muodossa kuten Suomessa, vaikka meilläkin sitä ollaan leikkaamassa vähitellen.
Varallisuustilaston kärkeä pitää ei lainkaan yllättäen veroparatiisimaanakin tunnettu Luxemburg ja Suomi sijoittuu häntäpäähän ennen Portugalia, Sloveniaa ja Kreikkaa. Suomalaiset eivät ilmeisesti ole tunteneet tarvetta säästää pahan päivän varalle.
– Itse tulkitsisin niin, että Suomessa kuitenkin yleinen sosiaaliturva ja yleinen eläketurva on hyvällä tasolla, jolloin ehkä ihmiset eivät ole kokeneet niin suurta tarvetta varautua tulevaisuuteen säästämällä, arvioi Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkonen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti