perjantai 4. syyskuuta 2015

Länsimaiden uskottavuus - mitä se on...

Alla olevan artikkelin sanoma on huolestuttava. Länsimaiden uskottavuus on koetuksella...

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Arvostettu brittitoimittaja lännen ja Venäjän kriisistä: "Suomi on nyt maalialueella"

POLITIIKKA 



"Kylmän sodan aikana te ette olleet turvallisuusuhan tärkeimmällä maalialueella. Nyt te olette", arvostettu brittijournalisti ja turvallisuustutkija Edward Lucas herätteli suomalaisyleisöä perjantaiaamuna.
Lucasin mukaan koko Itämeren alue ja erityisesti Baltian maat ovat tärkeimpiä kohteita kun Venäjä yrittää horjuttaa länsimaiden yhdentymistä ja turvallisuutta.
"Itämeri on uusi Berliini", Lucas tiivisti.
Kuka

Edward Lucas

Edward Lucas
 Brittiläinen Edward Lucas (s. 1962) on The Economist -lehden toimittaja. Hän on työskennellyt myös muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC:ssä ja The Independent -lehdessä.
 Lucas on turvallisuuspolitiikan alalla tunnettu ja vaikutusvaltainen keskustelija ja voimakas Venäjä-kriitikko. Hän edustaa keskustelun tiukkaa linjaa, jossa ollaan äärimmäisen epäluuloisia Venäjän toimien ja aikeiden suhteen.
 Hän johti The Economistin Moskovan-toimitusta vuosina 1998–2002, minkä jälkeen hän työskenteli muun muassa Keski- ja Itä-Euroopan kirjeenvaihtajana. Hän myös päätoimitti 1990-luvun alussa Tallinnassa ilmestynyttä The Baltic Independent -lehteä.
 Lucas on koostanut kesäkuussa julkaistun Itämeren alueen turvallisuusselvityksen The Coming Storm, jossa analysoidaan yhdeksän maan turvallisuustilannetta suhteessa Venäjään. Raportin julkaisi yhdysvaltalainen Washington DC:ssä ja Varsovassa toimiva ajatushautomo Center for European Policy Analysis (CEPA). Lucas on CEPA:n jäsen.
 Lucas on aktiivinen twiittaaja, ja hän on kirjoittanut useita kirjoja.
 Hän on naimisissa toimittaja-kirjailija Cristina Odonen kanssa, ja heillä on kolme lasta.
Kylmän sodan aikana Berliini oli keskipiste, kun länsimaat keskittyivät pysäyttämään Neuvostoliiton mahdollisen hyökkäyksen silloin vielä kahtia jakautuneen Saksan alueella. Nyt kolme Baltian maata eli Viro, Latvia ja Liettua ovat alue, jonka kautta Venäjä parhaiten pääsee horjuttamaan Länttä, sanoi Lucas.
Edward Lucas puhui Suomen Atlantti-seuran ja Aalto-yliopiston järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä. Lucas on Ukrainan kriisin aikana turvallisuuskeskustelun eturintamaan noussut The Economist -lehden päällikkötoimittaja ja Euroopan politiikkaa analysoivan CESP -keskuksen tutkija. Heinäkuussa HS:ssa julkaistussa esseessä hän piti Pohjoismaiden, Baltian ja Puolan turvallisuusyhteistyötä Itämeren alueella välttämättömänä (HS 12.7).
Eurooppaa ei uhkaa kylmän sodan uusinta, Lucas sanoi keskiviikkona. Venäjä on siihen liian heikko.
Tällä kertaa Euroopassa on sen sijaan vakava alueellinen turvallisuusuhka, ja alue on Itämeri.
Lucas korosti, että Venäjä tuskin haikailee samanlaisesta Baltian maiden valloituksesta kuin vuonna 1940. Siihenkään sen sotilaalliset voimavarat eivät riitä.
"Se, jonka kimppuun he haluavat hyökätä, on länsimaiden uskottavuus", Lucas sanoi. Uskottavuus kärsii heti, kun Venäjän horjutuksen kohteena oleva maa pyytää apua eikä saa sitä.
"Lännen uskottavuus on Baltian maiden kohtalon varassa, ja Venäjä tietää sen"
Miksi Venäjä toimisi niin? "Venäjä ei pidä vahvoista sääntöpohjaisista kansainvälisistä organisaatioista. Ne rajoittavat Venäjän toimintaa", Lucas vastasi itse esittämäänsä kysymykseen.
Suomella ei tässä tilanteessa ole tarjolla sivustakatsojan roolia.
"Jos Venäjä onnistuu, Suomi on vaikutusalueella, osallistuitte tai ette", hän varoitti.
Reseptiksi Lucas ei tarjonnut Suomen Nato-jäsenyyttä, vaikka sanoikin olevansa sen innokas kannattaja.
"En näe tätä taikasauvana. Viiden tai kymmenen vuoden kuluttua Venäjä on edelleen siinä", Lucas sanoi. Hän kuvasti jatkuvaa Nato-keskustelua luonteeltaan lähes teologiseksi "kielteisessä mielessä".
Samalla tavalla kuin HS:n esseessään Lucas sen sijaan painotti Itämeren alueen maiden tiivistä puolustusyhteistyötä, Nato-jäsenyydestä riippumatta.
"Mikään maista ei yksin pärjää Venäjälle mutta yhdessä maat eivät tarvitsisi ulkopuolista apua. Mailla on yhteinen uhkakuva", oli Lucasin resepti.
Ajatus erittäin tiiviistä Pohjoismaiden, Baltian ja Puolen niin sanotusta NBP-9 puolustusyhteistyöstä on otettu laimeasti vastaan Itämeren pääkaupungeissa. Lucas kuitenkin korostaa suhteellisen helppoa yhteistyötä muun muassa ilmavalvonnassa, ja jokaisen maan tiivistä turvallisuusyhteistyötä Yhdysvaltain kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti