Ihmisten tekemisiä on aina valvottu ja näin varmaan tapahtuu entistä tarkemmin ja laajemmin tulevaisuudessa. Erilaiset valvontalaitteet kehittyvät ja emme kohta huomaakaan, miten huomaamattoman tehokasta valvonta loppujen lopuksi on...
Ihmisistä, nimenomaan työssä olevista ihmisistä syntyy päivän aikana valtavasti dataa, joka sopivien apuvälineiden avulla on analysoitavissa > käyttäytyminen voidaan ammattitulkitsijoiden voimin määrittää kohtalaisen tarkasti...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Mitä jos työnantaja mittaisi äänensävyäsi ja sitä, kenelle puhut ja kuinka pitkään? – Yhdysvalloissa näin jo tehdään
VILLE MÄNNIKKÖ
Unimittari, urheiluranneke, älyvaaka ja -sormus. Oman hyvinvoinnin mittaamiseen kehitetään yhä innovatiivisempia laitteita, ja miljoonat ihmiset ympäri maailman ovat koukussa itsensä mittaamiseen.
Nyt mittauksesta saatavaa tietoa haluavat hyödyntää ennennäkemättömällä tavalla myös työpaikat. Tavoitteena on paitsi parantaa työhyvinvointia, myös organisaation tuottavuutta.
Yhdysvalloissa työntekijöiden mittauksessa ollaan Eurooppaa pidemmällä.
Tässä pari esimerkkiä:
Restaurant Guard (Ravintolavartija)-niminen laite puolestaan valvoo ravintolatyöntekijöiden liikkeitä ja sitä, etteivät työntekijät varastaisi työpaikalla. Teknologiayhtiö Sociometric Solutionsin kehittämä tunnistelaite pystyy tallentamaan ihmisten välistä viestintää ja käyttäytymistä kuten äänensävyä, asentoa ja kehonkieltä. Sekä sitä, kenen kanssa työntekijä puhuu ja kuinka pitkään.
Tulosta on tullut, sanovat yhtiöiden edustajat – ja heidän kanssaan yhteistyötä tehneet tutkijat.
Kun eräs lääkeyhtiö käytti Sociometric Solutionsin tunnistelaitetta, mittausdatasta selvisi, että myyntihenkilöstön lisätessä kymmenellä prosentilla vuorovaikutusta tiimin ulkopuolisten ihmisten kanssa myös myynti parani kymmenen prosenttia. Yhteiset lounashetketkin parantavat tuottavuutta.
Ravintolavartija-laitteen valvonnassa taas varkaudet vähenivät, mutta lisäksi työntekijöiden tuottavuus lisääntyi.
"Nämä tulokset viittaavat siihen, että ilman lisätuloja varkauksista asiakaspalvelijat lisäsivät pyrkimystä tuottavuuteen", työntekijöiden mittaamista tutkinut Washingtonin yliopiston strategian apulaisprofessori Lamar Pierce pohti yliopiston tiedotteessa.
Kuulostaa lähes isoveliyhteiskunnalta.
Euroopassa suhtaudutaankin varovaisemmin kaikkeen työntekijöiden henkilökohtaiseen tietoon, huomauttaa Työterveyslaitoksen kehittämispäällikkö Teppo Valtonen.
"Ja Suomessa ollaan ehkä vielä erityisen varovaisia", Valtonen sanoo. Hän luotsaa nyt työntekijöiden mittaamista kartoittavaa uutta suomalaistutkimusta.
Mutta Suomessakin työntekijät jo mittaavat itseään työpaikkojen kannustamina. Monissa yrityksissä työntekijöille on annettu askel- tai sykemittareita, kun työntekijöitä rohkaistaan liikkumaan tarpeeksi.
Tietoa ei kuitenkaan yleensä jaeta työnantajalle. "Suomessa tiedon jakaminen on käytössä todella vähän. Usein se jää siihen [mittaamiseen], eikä dataa hyödynnetä sen enempää", Valtonen sanoo.
Työsuoritusten mittaaminen ei ole mitenkään uusi ajatus.
Amerikkalaisinsinööri Frederick Taylor kehitti jo yli sata vuotta sitten liikkeenjohto-opin, jonka perusajatuksia oli tuottavuuden parantaminen valvontaa tehostamalla. Työntekijästä haluttiin kaikki irti.
Arvostelijat pelkäävät nyt ammattiyhdistysliikkeessä kammoa herättäneen taylorismin paluuta. Taylorismin uudelleentuleminen –uusi taylorismi – ei kaikkien tutkijoiden mukaan silti ole välttämättä lainkaan huono juttu, kunhan työntekijä itse hallitsee tehokkuuden mittausta ja siitä kertyvää dataa.
Valtosen mielestä onkin erittäin tärkeää, että mittaustiedon omistajuus pysyisi työntekijöillä.
"Selkeä suojakeino on se, että työnantaja ei näe yksilödataa", Valtonen sanoo.
Esimerkiksi Sociometric Solutions -yhtiö on sitoutunut luovuttamaan työnantajille vain tällaista suuria käyttäjäryhmiä koskevaa, ei yksittäisen työntekijän, mittaustietoa.
Valtonen uskoo, että työntekijöiden mittaus on ennen kaikkea mahdollisuus, ei mörkö.
"On myös mahdollista kehittää mörkö. On suuri riski, jos ei olla tarkkana siinä, mitä tiedolla tehdään. Vaikka ajatus ja tarkoitusperät ovat aluksi hyvät, niin kun sitä tietoa on, sitä voidaan käyttää vaikka mihin", Valtonen sanoo.
"Mutta uskon ja toivon, että suomalainen työelämä on järkevä ja hyvällä mielellä kehittämässä asioita."
Valtosen mielestä esimerkiksi työterveyshuollot kannattaisi ottaa aktiivisesti mukaan junaan, jota ei voi pysäyttää. Parhaimmillaan työntekijälle voidaan mittaamalla kehittää juuri hänelle muotoiltu työ.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti