Menneen vuosikymmenen aikana niin sanottujen kapselikahvien suosio on kasvanut merkittävästi. Ne toi markkinoille jo vuonna 1986 Nespresso, suurempaan suosioon ne nousivat kuitenkin vasta 2000-luvulla. Kapseleita pidetään kätevinä, nopeina ja helppoina ratkaisuna kahvinhimoon.
Yksittäiskahviannosten ympäristöystävällisyyttä on kuitenkin alettu kyseenalaistaa. Kahvikuppiin tai -mukiin suoraan annostelevien kahviautomaattien sijaan ne tuottavat paljon jätettä.
Yhdessä kapselissa sisällön ja pakkauksen eli kahvin ja alumiinijätteen suhde on varsin epäekologinen: kapseli painosta kolmasosa in pakkausjätettä. Kapseli sisältää varsinaista kahvia vain kuusi grammaa, mutta muovi- ja alumiinijätettä kolme grammaa.
Kapselijätteen kierrätys on tästä syystä vaikeaa, koska muovi ja alumiini pitää kierrättää erikseen.
Kapselimyynti kasvaa kahvimarkkinaa nopeammin
Yksittäin myytävien kahviannosten markkinat kasvavat kuitenkin vauhdikkaasti: niiden osuus koko Länsi-Euroopan 18 miljardin euron kahvimarkkinoista on kolmannes, arvioi analyytikko Ross Colbert Rabobankista. Kahvin muun myynnin vuotuinen kasvu on 2010-luvulla ollut keskimäärin 1,6 prosentin luokkaa, kapselimyynti kasvaa yhdeksän prosentin vauhtia.
Nespresson lisäksi muutkin tunnetut kahvivalmistajat, kuten italialainen Lavazza, Boschin Tassimo, Nescafe ja Philips, ovat tuoneet markkinoille omat versionsa.
Ympäristö- ja kierrätyssyyt ovat nousseet nyt jarruttamaan kahvikapselimyynnin kovinta myyntivauhtia. Valmistajat ovat joutuneet kiinnittämään valmistusmateriaaleihin uudenlaista huomiota ja ne ovat alkaneet valmistaa niitä paremmin kierrätettävistä biomateriaaleista. Nespressolla on oma ympäristöohjelmansa, jossa kapselit kerätään kierrätettäväksi.
Saksassa kapselimateriaaleja kierrätetään muun muassa autoteollisuuteen komponenttien raaka-aineeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti