Alla oleva ohjeistus on jo muutaman vuoden takaa, joten siihen todennäköisesti on tullut uutta aineistoa. Täytynee tutkia asiaa lähiaikoina...
Suora nettilainaus Iltalehdestä hiukan tuunattuna:
Asiantuntija neuvoo: Näin siirrät vhs-kasettisi digiaikaan
Torstai 4.6.2009 klo 11.55
Digitointi onnistuu usb-porttiin liitettävällä palikalla.
VHS-tallenteet ja vanhat kotivideot kannattaa päivittää digitaaliseen muotoon.(PETTERI JÄRVINEN)
VHS-tallenteet ja vanhat kotivideot kannattaa päivittää digitaaliseen muotoon, sillä silloin ne säilyvät todennäköisesti varmemmin myös jälkipolvien katsottaviksi.
Helpointa kasettien polttaminen digitaalisiksi on yhdistelmälaitteilla, joissa on sekä videonauhuri että dvd-tallennin. Yhdistelmälaitteen etuna on se, että kuvanlaatu pysyy mahdollisimman hyvänä.
- Helpoin vaihtoehto on viedä nauhat valokuvausliikkeeseen ja pyytää digitoimaan ne valmiiksi. Järkevintä on tehdä homma itse, koska silloin tulee katsottua mitä nauhoilta löytyy, tietokirjailija Petteri Järvinen neuvoo.
Järvinen on parhaillaan viimeistelemässä uutta kirjaansa, joka keskittyy digitaaliseen arkistointiin.
- Omassa projektissani oli mukana sata vhs-kasettia. Kävin ne läpi joululomalla. Ongelmana vanhojen kasettien arkistoinnissa on se, että digitoinnin jälkeen minulla on sata dvd-levyä, joiden sisältöä en ehdi koskaan katsomaan.
Älä digitoi kaikkea
Järvinen suosittelee vhs-kasettien digitoimista etenkin niille, joilla on nauhoilla omia kotivideoita esimerkiksi perhetapahtumista. Vanhoja elokuvanauhoituksia ei välttämättä kannata arkistoida.
- Se on ehkä järkevää ainoastaan, jos haluaa pitää tallessa vanhoja mainoksia ja ohjelmakuulutuksia. Niistä voi katsella tulevina vuosina, miten aika on muuttunut.
Kaikkia vanhoja kasetteja ei kannata siirtää digitaalisiksi, sillä ne voi saada parempilaatuisina kaupan dvd-hyllystä. Monesta suositusta televisiosarjasta on julkaistu omia dvd-bokseja.
Homma käyntiin usb-palikalla
Digitointi onnistuu usb-porttiin liitettävällä digitointipalikalla, joka maksaa kaupassa alle 100 euroa.(PETTERI JÄRVINEN)
Järvinen käytti itse usb-porttiin liitettävää digitointipalikkaa, joka maksaa kaupassa alle 100 euroa.
- Se näyttää tekevän hyvää jälkeä. Palikan seurana pitää tosin olla toimiva vhs-nauhuri.
Palikan kyljessä on ääni- ja komposiittivideoliitännät. Toisesta päästä palikka kytketään tietokoneen usb-porttiin.
- Kuvaa voi kaapata suoraan Windowsin omalla movie makerilla. Palikan mukana tulee yleensä myös valmistajan oma kaappausohjelma.
Vhs-kuva tallentuu tietokoneen kiintolevylle. Sieltä sen voi polttaa tavalliseen tapaan dvd-levylle.
- Jos materiaalin haluaa arkistoida, se kannattaa tallentaa usb-kiintolevylle tai dvd:lle. Jos vhs-tallenteita haluaa myöhemmin siirtää takaisin kiintolevylle, dvd-tallenteesta kannattaa tehdä tietokonelevy. Polttaminen on tällöin nopeampaa ja sisällön palauttaminen takaisin tietokoneelle käy helpommin, Järvinen opastaa.
Puhdista kuvapäät
Järvisen mukaan digitointi kannattaa tehdä esimerkiksi yöaikaan. Prosessiin kuluu aikaa saman verran kuin kasetissa riittää ohjelmaa. Jos alkuperäinen vhs-tallennus on tehty puolinopeudella, digitointiaika tuplaantuu. Puolinopeusvideoissa kuvanlaatu on heikompi.
- Vhs-kasettien kuvanlaatu näyttää erityisen huonolta uusissa taulutelevisioissa, koska käyttäjät ovat tottuneet tarkempaan digikuvaan. Digitallenteiden kuvanlaatua voi parantaa puhdistamalla vhs-nauhurin kuvapäät ennen digitoinnin aloittamista.
Ennen siirtoa kasetti kannattaa kelata alusta loppuun ja takaisin. Kelaus poistaa nauhalta jännitteitä ja helpottaa digitointia.
Dvd-levyillä tallennusten pitäisi kestää useita vuosia. Tästä ei ole kuitenkaan takuuta.
- Kestävyydestä on erilaisia arvioita kolmesta vuodesta aina 200 vuoteen. Paljon on kiinni siitä, miten levyjä säilytetään ja millaisia dvd-aihioita käytetään, Järvinen jatkaa.
Dvd:n hyvä puoli on se, ettei tallenteiden laatu huonone ajan saatossa, vaikka niistä tehtäisiinkin tulevaisuudessa uusia kopioita.
Millaiselle dvd-levylle tallennan?
Suurin ero erilaisten dvd-levyjen välillä on siinä, voidaanko levylle kirjoittaa ainoastaan kerran vai useammin. Dvd-r- ja dvd+r -levyille voi kirjoittaa vain kerran. Dvd-rw ja dvd+rw -levyille kirjoittaminen onnistuu useammin. Ne voi pyyhkiä tyhjiksi ennen seuraavaa tallennusta.
Miinuslevyt edustavat vanhempaa tekniikkaa. Ne ovat hyvä valinta, jos tallentaminen tehdään vanhemmilla dvd-asemilla.
Pluslevyt on suunniteltu erityisesti tietokonekäyttöön. Niiden virheenkorjaus on kehittyneempää.
Dual layer -levyihin mahtuu lähes kaksinkertainen määrä tallennettua materiaalia. Niissä data kirjoitetaan kahteen päällekkäiseen kerrokseen.
Dvd-ram -levyt eroavat muista dvd-levyistä siinä, että niihin voi kirjoittaa tiedostoja yksi kerrallaan. Myös tiedostojen poistaminen onnistuu samalla tavalla. Dvd-ram -levyjen ilmoitetaan kestävän 100 000 kirjoituskertaa. Tiedon pitäisi säilyä levyillä 100 vuoden ajan.
Vain kertaalleen kirjoittavat levyt sopivat hyvin arkistointiin, koska niille ei tule vahingossa tallentaneeksi enää mitään. Kerran kirjoitetun levyn kirjoitusjälki myös säilyy pidempään kuin dvd-rw -levyissä.
Useaan otteeseen kirjoittavien levyjen luvataan kestävän noin 1 000 tallennuskertaa.
Lähde: Petteri Järvinen: Kodin digitekniikka (2007)
Suosittelisin digitoimaan mp4 -muotoon ja ulkoisille kovalevyille tiedostot. Suoraan DVD:eille ei kannata mitään digitoida.
VastaaPoista