keskiviikko 30. maaliskuuta 2016

Kehittämiskeskuksen johtaja kiirehtii sote-mallia – aikataulusta ollaan myöhässä...

Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoitamaan - kova sote-urakka on edessä...

Kommentti artikkelin kuvasta lienee kuitenkin paikallaan: Varmaan 100-0 parempia kuvausympäristöjä olisi Kemissä löytynyt. Lumilinnarakentamisen ylijäämäjääkasat ja tykkilumivuori ilmeisesti tässä tapauksessa symboloivat sote-ratkaisujen keskeneräisyyttä... 

Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:

Kehittämiskeskuksen johtaja kiirehtii sote-mallia – aikataulusta ollaan myöhässä

NINA SUSI
Markku Hukkanen aloitti Meri-Lapin kehittämiskeskuksen seutupäällikkönä tammikuussa. Uuden toimintamallinsa mukaisesti kehittämiskeskus paneutuu ennen muuta alueen edunvalvontaan.
Meri-Lapin sosiaali- ja terveyspalvelujen mallin valmistelu tulevaa sote-uudistusta varten aloitettiin viime kesänä.
Hankkeessa on tehty ja tehdään kovasti töitä, mutta tahti on turhan verkkainen. Meri-Lapin kehittämiskeskuksen seutupäällikkö Markku Hukkanen toivoo, että suunnitelmiin saadaan jo lähiaikoina enemmän konkretiaa.
– Ollaan yhä liikaa sellaisella ranskalainen viiva -tasolla.
Alkuperäinen aikataulu oli, että Meri-Lapin sote-palvelujen rakenne olisi ainakin pääpiirteissään paperilla maaliskuun loppuun mennessä. Hukkanen sanoo, että siihen ei päästä.
Palvelurakenneselvitystä tekee työryhmä, jossa on edustus sairaanhoitopiiristä ja alueen kunnista.
Hukkanen sanoo, että oma, valmis palvelujen integrointimalli on tarpeen, kun valtakunnan ja maakunnallisia sote-linjauksia tehdään.
– Mitä valmiimpia meidän omat suunnitelmat ovat, sitä paremmin pystymme pitämään niistä kiinni ja varautumaan myös Rovaniemen ja Lapin sairaanhoitopiirin suunnasta tulevaan paineeseen.
Hukkanen toivoo, että alueen kuntajohtajista koostuva kehittämiskeskuksen johtotiimi saa pian eteensä konkreettisen mallin siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut Meri-Lapissa hoidetaan ja sijoitetaan.
– Kuntien taloustilannekin on sellainen, että toimintoja on pakko katsoa kriittisesti. Pitää vain luoda järkevä ja kaikille oikeutta tekevä työnjako, Hukkanen sanoo.
Hän myöntää, että tehtävä ei ole helppo. Kunnat haluavat pitää kiinni palveluistaan, jotka niihin on aikanaan saatu.
Epävarmuutta ja haluttomuutta luopumiseen voi tulla siitäkin, että hallituksenkin sote-valmistelut ovat edenneet takkuisesti. Vieläkään ei tiedetä, millainen valtakunnan sote-malli loppujen lopuksi on.
– Ehkä tämäkin tekee sen, että maakunnissakaan ei nyt päästä oikein kunnolla eteenpäin.
Kehittämiskeskus uudisti vuodenvaihteessa toiminta-ajatustaan ja kevensi organisaatiotaan.
Kevennys merkitsi laatikkoleikkien lisäksi myös konkreettista henkilöstön vähentämistä. Kaksi työntekijää irtisanottiin ja nyt toimiston perusvahvuus on kolme henkeä.
Aiemmin toiminnassa vahvassa osassa olleet hankeprojektit ovat nyt kuntien kontolla. Jäljellä on oikeastaan vain vuosi sitten aloitettu kaksivuotinen Meri-Lapin matkailun kehittämisprojekti.
Kehittämiskeskuksen oma rooli painottuu jatkossa yhä enemmän alueen edunvalvontaan.
Tammikuussa tehtävässään aloittanut Hukkanen ei ole täysin vakuuttunut siitä, että hankkeiden siirtäminen yksin kunnille oli oikea ratkaisu.
– Voi käydä, että kunnat alkavat ajaa omaa asiaansa vaikka jotain hanketta olisi järkevämpää ajaa koko alueen voimin.
Hyvästä esimerkistä käy vaikkapa tulevat sote- ja itsehallintoalueet. Niihin liittyvään valmisteluun voi vielä hyvinkin olla tarvetta kuntien yhteisillä projekteilla.
Tiiviimpään yhteistyöhön on tarvetta myös kuntien elinkeinopolitiikassa. Hukkanen laskee, että Meri-Lapissa niillä töin on viisi tai kuusi organisaatiota.
Alueen edunvalvonnan kestohuoleksi on muuttunut Kemi-Tornion lentoliikenteen turvaaminen. Seuraavan kerran siitä puhutaan, kun Finnairin aluetoiminnasta vastaava johtaja on tulossa lähiaikoina Meri-Lappiin.

Kemi perää tietoa toiminnan vaikuttavuudesta

Martti Vuolukka
Kemin päättäjät ovat silloin tällöin ottaneet esille Meri-Lapin kehittämiskeskuksen tilanteen. Taustalla on huoli, saako kaupunki vastinetta kehittämiskeskukselle myöntämilleen euroille.
Kemin maksuosuus oli viime vuonna noin 200 000 euroa. Nyt kun kehittämiskeskuksen organisaatio on kevyempi ja hankkeita vähemmän, Kemin maksusiivu on noin 52 000 euroa pienempi.
Viimeksi Kemistä on kysytty kehittämiskeskuksen perään sosiaalidemokraattien valtuustoryhmän aloitteessa viime syyskuussa. Aloitteessa perätään keskuksen toiminnan vaikuttavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta Kemin kaupunkistrategian näkökulmasta.
Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Hilkka Halonen sanoo, että tarkoituksena ei ole lopettaa kehittämiskeskuksen rahoitusta.
- Valtuustolle haluttiin vain tarkempaa tietoa, kun se päättää talousarviokokouksessa avustuksesta.
Tosin tämän vuoden avustuspäätöksen tueksi informaatio ei ehtinyt. Valtuusto sai kaupunginhallituksen selvityksen tammikuun lopulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti