Maailmanlaajuisesti puumäärä vähenee mutta...
Suomen metsissä on puuta yhteensä 2306 miljoonaa kuutiometriä. Puuston vuotuinen kasvu on jo useamman vuoden ajan ollut yli sata miljoonaa kuutiota vuodessa.
Puut kasvavat Suomessa vain kasvukaudella, joka on noin 80 päivän mittainen. Kasvukaudella 2012 puuston kasvu oli 104 miljoonaa kuutiota, joten keskimääräinen päiväkasvu oli yli miljoona kuutiometriä.
Puut kasvavat Suomessa vain kasvukaudella, joka on noin 80 päivän mittainen. Kasvukaudella 2012 puuston kasvu oli 104 miljoonaa kuutiota, joten keskimääräinen päiväkasvu oli yli miljoona kuutiometriä.
Kun vuotuisesta kasvusta vähennetään poistuma, saadaan luku, jonka verran metsien puumäärä kasvaa vuodessa. Poistumassa on mukana hakkuut, kaadetuista puista metsiin jäävät osat ja luonnon poistuma eli luontaisesti kuolevat puut.
Kaikilla puulajeilla ja Suomen metsäkeskuksen toimialuilla puuston kasvu on poistumaa suurempi.
Kaikilla puulajeilla ja Suomen metsäkeskuksen toimialuilla puuston kasvu on poistumaa suurempi.
1900-luvun alkuun verrattuna puuston määrä on kasvanut yli 60 prosenttia, vaikka osa Suomea luovutetiiin 1940-luvulla Neuvostoliitolle. Metsämaalla on puuta keskimäärin 111 kuutiota, kun vielä 1970-luvulla luku oli 75 kuutiota hehtaaria kohti.
Suomi on Euroopan metsäisin maa
Metsät peittävät Suomen maapinta-alasta 75 prosenttia. Metsää on jokaista suomalaista kohti noin neljä ja puoli hehtaaria. Maapinta-ala luokitellaan käyttötarkoituksen perusteella. 86 prosenttia Suomen maa-alasta luokitellaan metsätalousmaaksi. Metsätalousmaa jaetaan eri luokkiin sen perusteella, miten hyvin metsä kyseisellä maapohjalla kasvaa. Metsätalousmaa jaetaanmetsämaahan, kitumaahan ja joutomaahan.
Kun Suomessa puhutaan metsistä, tarkoitetaan metsä- ja kitumaata. Pääosa Suomen metsistä kasvaa metsämaalla, jota on 20,3 miljoonaa hehtaaria.
Metsätalousmaasta on suota 34 prosenttia. Metsämaan pinta-ala lisääntyi 1950-luvulta 1980-luvulle saakka, koska soita ojitettiin.
Metsät ovat mäntyvaltaisia
Suurin osa Suomea kuuluu kasvimaantieteessä pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Vain Ahvenanmaa ja lounaisin osa manner-Suomea kuuluvat lauhkean vyöhykkeen sekametsiin. Pohjoisen havumetsävyöhykkeellä maaperä on vähäravinteista ja hapanta, ja metsää muodostavia puulajeja on vähän.
Suomessa 97 prosenttia metsissä olevasta puusta on mäntyä, kuusta ja koivua. Puolet metsistä on mäntymetsiä. Kaikkiaan maassamme kasvaa kolmisenkymmentä puulajia.
Valtaosa Suomen metsistä on sekametsiä eli niissä kasvaa useampaa kuin yhtä puulajia.
Vuonna 2014 Suomen metsät kasvoivat 105 miljoonaa kuutiometriä. Metsien vuosittainen runkopuun kokonaispoistuma on 79 miljoonaa kuutiometriä. Se koostuu teollisista hakkuista (56 miljoonaa kuutiometriä), polttopuusta, energiapuusta, kotitarvepuusta ja luonnonpoistumasta eli metsään jäävistä kuolleista puista.
Laskelmien mukaan runkopuunhakkuut voitaisiin nostaa 81 miljoonaan kuutiometriin vuodessa heikentämättä hakkuumahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Maailman puut on laskettu – jokaista ihmistä kohden on yli 420 puuta
REUTERS / REUTERS
Maapallolla on yli kolme biljoonaa eli 3 040 000 000 000 puuta. Niitä riittää noin 422 kappaletta jokaista ihmistä kohden.
Näin arvioidaan tällä viikolla ilmestyneessä Yalen yliopiston johtamassa tutkimuksessa, jossa kartoitettiin Maan puukantaa aiempaa tarkemmilla tutkimusmenetelmillä.
Tutkimuksen mukaan maailmassa on huomattavasti aiempia arvioita enemmän puita. Aiempi lähinnä satelliittikuviin perustuva karkea arvio oli, että maapallolla olisi yli 400 miljardia puuta eli noin 61 puuta ihmistä kohden.
Puiden määrä yllätti kuitenkin uutistoimisto AFP:n mukaan myös tutkijat.
”En osaa sanoa, mitä olisin veikannut, mutta olin yllättynyt siitä, että puhumme biljoonista”, tutkimusta johtanut Thomas Crowther Yalen metsien ja ympäristön tutkimuksen laitokselta sanoi AFP:lle.
Suurta aihetta iloon ei kuitenkaan metsien tilanteesta ole. Puiden suurempi määrä johtuu lähinnä aiempien selvitysten karkeudesta, eikä puiden määrän kasvusta.
Päinvastoin tutkimuksen mukaan Maan puupeite on vähentynyt noin 46 prosenttia sitten ihmiskunnan alkuvaiheiden.
Tämän tuhon vauhti ei osoita myöskään hiljenemisen merkkejä. Me menetämme joka vuosi 15 miljardia puuta metsien tuhoamisen ja viljelysmaiden raivaamisen vuoksi.
Näin arvioidaan tällä viikolla ilmestyneessä Yalen yliopiston johtamassa tutkimuksessa, jossa kartoitettiin Maan puukantaa aiempaa tarkemmilla tutkimusmenetelmillä.
Tutkimuksen mukaan maailmassa on huomattavasti aiempia arvioita enemmän puita. Aiempi lähinnä satelliittikuviin perustuva karkea arvio oli, että maapallolla olisi yli 400 miljardia puuta eli noin 61 puuta ihmistä kohden.
Puiden määrä yllätti kuitenkin uutistoimisto AFP:n mukaan myös tutkijat.
”En osaa sanoa, mitä olisin veikannut, mutta olin yllättynyt siitä, että puhumme biljoonista”, tutkimusta johtanut Thomas Crowther Yalen metsien ja ympäristön tutkimuksen laitokselta sanoi AFP:lle.
Suurta aihetta iloon ei kuitenkaan metsien tilanteesta ole. Puiden suurempi määrä johtuu lähinnä aiempien selvitysten karkeudesta, eikä puiden määrän kasvusta.
Päinvastoin tutkimuksen mukaan Maan puupeite on vähentynyt noin 46 prosenttia sitten ihmiskunnan alkuvaiheiden.
Tämän tuhon vauhti ei osoita myöskään hiljenemisen merkkejä. Me menetämme joka vuosi 15 miljardia puuta metsien tuhoamisen ja viljelysmaiden raivaamisen vuoksi.
Puiden kartoittamiseen käytettiin monenlaisia keinoja. Tutkijat keräsivät tietoa puuston tiheydestä noin 400000 palstalta eri puolilta maailmaa. Tiedot saatiin erilaisista kansallisista kartoituksista ja tutkimuksista, joissa puiden määrää on kartoitettu kentällä.
Lisäksi tutkijat käyttivät puiden määrän arviointiin satelliittikuvausta. Kuvien avulla he arvioivat ilmaston, pinnanmuotoja, maaperää, kasvillisuutta ja ihmisten vaikutusta puustoon näillä aiemmin kartoitetuilla alueilla.
Näiden tietojen pohjalta rakennettiin malleja, joiden pohjalta puiden määrä laskettiin.
Loppulukemaksi tutkijat saivat 3,04 biljoonaa puuta.
Kartoitukseen osallistui tutkijoita 15 maasta. Tutkimuksen tulokset julkaistiin tiedelehti Naturessa.
Kaikkein tiheimmät metsät sijaitsivat subarktisilla alueilla Skandinaviassa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa.
Suurimmat metsäalueet ovat trooppisilla alueilla. Noin 43 prosenttia maailman puista sijaitsee näillä alueilla.
Kaikkein suurin vaikutus metsiin oli juuri ihmisen toiminnalla. Kun ihmisten määrä kasvaa, myös puiden määrä alkaa puolestaan laskea, tutkimuksessa Yalen yliopiston tiedotteessa sanotaan.
Lisäksi tutkijat käyttivät puiden määrän arviointiin satelliittikuvausta. Kuvien avulla he arvioivat ilmaston, pinnanmuotoja, maaperää, kasvillisuutta ja ihmisten vaikutusta puustoon näillä aiemmin kartoitetuilla alueilla.
Näiden tietojen pohjalta rakennettiin malleja, joiden pohjalta puiden määrä laskettiin.
Loppulukemaksi tutkijat saivat 3,04 biljoonaa puuta.
Kartoitukseen osallistui tutkijoita 15 maasta. Tutkimuksen tulokset julkaistiin tiedelehti Naturessa.
Kaikkein tiheimmät metsät sijaitsivat subarktisilla alueilla Skandinaviassa, Venäjällä ja Pohjois-Amerikassa.
Suurimmat metsäalueet ovat trooppisilla alueilla. Noin 43 prosenttia maailman puista sijaitsee näillä alueilla.
Kaikkein suurin vaikutus metsiin oli juuri ihmisen toiminnalla. Kun ihmisten määrä kasvaa, myös puiden määrä alkaa puolestaan laskea, tutkimuksessa Yalen yliopiston tiedotteessa sanotaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti