Artikkelissa todetaan, että valmistelutyö on kunnissa pääosin kesken. Kriisikuntia Lapissa ei ole, mutta kriisiytyviä on muutama...
Kemissä tuloveroprosentti vuonna 2014 on 20,75 ja kiinteistöveroprosentti 0,50-3,00.
Kun palvelujen tuottamiseen on vähemmän rahaa käytettävissä kuin sitä moninaisissa toiminnoissa kuluu, on edessä pääsääntöisesti säästäminen, toimintojen karsiminen ja/tai veroprosentin korotus...
Tunnustan, että itse olen aina ollut veroprosentin, nimenomaan tuloveroprosentin korottamisen kannalla.
Miksi?
Siksi, että se on tehokkain ja oikeudenmukaisin tapa, jotta jatkossakin meillä on mahdollisuus saada tasokkaat palvelut kotikunnassamme.
Totta kai riittävän tehokas menokuri täytyy olla myös eri talousalueen virkamiehillä kristallinkirkkaana ajatuksissa. Säästää itseämme hengiltä ei ole mielestäni kuitenkaan erityisen järkevää...
Kaivoin vanhan tekstini esille. Se on vuodelta 2009 eli noin viiden vuoden takaa. Alla oleva teksti mahdollisesti julkaisiin paikkanunnan lehdissä:
VEROÄYRIN KOROTUKSEN FAKTAA JA TAUSTAJUPINAA…
Aluksi suora nettilainaus…
Verotyypit:
Veroja
voidaan luokitella eri tavoin. Eräs luokittelu on jako välillisiin ja
välittömiin veroihin. Välillisiä ovat verot, jotka myyjän tulee periä tuotteen
ostajalta sen hankinnan yhteydessä tai maksaa tuodessaan tuote maahan.
Tällaisia veroja ovat muun muassa arvonlisävero, tullit ja valmisteverot.
Välittömiksi kutsutaan niitä veroja, jotka veronmaksaja maksaa suoraan
verottajalle. Näitä ovat muun muassa tulovero, lähdevero ja kiinteistövero.
Käytännössä myös välittömän veron maksu tapahtuu usein, kun tulon maksaja
suorittaa maksettavasta erästä ennakkopidätyksen.Yhteisövero on Suomessa yhteisöjen maksama tulovero. Yhteisöveroa maksavia yhteisöjä ovat osakeyhtiöt, osuuskunnat sekä tietyin edellytyksin liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt.
Yhteisöveroa saavat valtio, kunnat ja seurakunnat.
Yleishyödylliset yhteisöt eivät maksa tuloveroa kaikista tuloistaan.
Yhteisöveroa ei maksa myöskään henkilöyhtiöt kuten avoimet yhtiöt ja kommandiittiyhtiöt sekä toiminimet.
________________________________________________________________________
Suomessa monien kuntien talous on kuralla mikä mistäkin syystä. Pelkistettynä menot ovat suuremmat kuin tulot. Näin on tilanne myös Kemissä. Kemi on lisäksi valtionhallinnon erityisseurannassa ns. kriisikuntana.
Lueskeltuani Pohjolan Sanomien artikkelin tiistaina 17. marraskuuta 2009 edellisen päivän/illan valtuustokokouksesta asetelmat ovat tuttuja barrikadien molemmin puolin.
Ilmeisesti vuonna 2008, 2007, 2006, jne. tähän aikaan valtuustokokouksen jälkeen kirjoiteltiin jotakuinkin samalla tavalla…
Kauan sitten sosialidemokraattinen sisäministeri Kaisa Raatikainen kehotti rakastamaan veroja. Näkemyksellään hän halusi korostaa, että julkisia palveluja voi olla vain, jos maksetaan veroja.
Korkea verotus ei tosin aina korreloi hyvien palveluiden kanssa, sillä riittävän tiukasti ”suuta ei ole pantu/uskallettu panna säkkiä myöten” – menokuri ei ole pitänyt tai on säästetty väärissä paikoissa...
Minulla on tunne, että kuntalaiset – minä mukaan lukien – ovat valmiita korkeampiin veronkorotuksiin kuin päättäjät uskaltavat päättää, jos sillä voidaan turvata asialliset, turvalliset ja riittävän tasokkaat peruspalvelut lähitulevaisuudessa.
Kuntalain mukaan on valtuuston päätettävä viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista…
On myös marginaalisia veroja, jotka takavuosina jaksoivat puhututtaa mm. koiravero, jota ei ilmeisesti monissakaan Suomen kunnissa peritä. Mikäli olen oikein ymmärtänyt, em. veron perimisestä koituvat kustannukset on väitetty suuremmiksi kuin saatu tuotto.
Verotulot ovat kuntien tärkein tulonlähde. Kunnallisveron osuus verotuloista on hallitseva, mutta myös kiinteistöveron osuus on merkittävä.
Puhuttaessa Kemin imagosta veronkorotusten yhteydessä on mielestäni kaukaa, lähes horisontista haettua. Vaikka Kemissä tehdään minkälaisia veropäätöksiä tahansa, sillä ei ole imagoon vaikutuksia, sen ovat useat kansalliset tutkimukset osoittaneet.
Asennemaailman ympärillämme – siis Järpin ringin tuolla puolen – täytyy muuttua ja siihen minä en hevillä usko…
Kommentti- ja pohdiskeluterveisin
Aki Pyykkö
Kemi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti