Uusi kunta > uusi nimi > Kemimaa...

Kirjoitin alla olevan artikkelin vajaa vuosi sitten, se julkaistiinkin paikallisissa lehdissä.

Asia on edelleen ajankohtainen, oikeastaan ajankohtaisempi kuin koskaan. Saamme lukea jotakuinkin päivittäin Ruotsalaisen ja Mäkitalon pitämistä kuntalaiskuulemisista lehdistä ja paikallisradiosta, mm. tänään Pohjolan Sanomista Keminmaan osalta. Tuntui olleen ihan asiallinen, mukavahenkinen tilaisuus...

Varmaan saamme loppuvuodesta em. kuntajakoselvittäjien perustellun ja monipuolisen näkemyksen, mitä meidän Meri-Lapin kunnissa olisi syytä tehdä, jotta selviämme kunnialla lähitulevaisuuden yhä tiukkenevassa taloustilanteessa.

Teksti vuoden 2013 loppupuolelta:

MIKÄ IHMEEN KEMIMAA?

Koska näyttää erittäin todennäköiseltä, että seutukunnallemme ei synny viiden kunnan (Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola ja Tornio) yhdistymistä = yhteistä kuntaa, on tässä välivaiheessa tyydyttävä vähempään.

Toki siinä saattaa samalla toteutua vanhan suomalaisen sanonnan viisaus: Kun väki vähenee, niin pidot paranee.

Talousalueellamme, seutukunnallamme on monia suuria asioita tulossa väistämättä lähitulevaisuudessa päätettäviksi. Päätökset liittyvät lähinnä talousahdingosta selviämiseen, sosiaali- ja terveyspuolen ratkaisuihin ja kuntien yhdistämiseen ja/tai vähintäänkin yhteistyön tehostamiseen, jne. …

Mielestäni ainoa realistinen vaihtoehto on Kemin, Keminmaan ja Simon muodostama kunta.

Sitäkin jotkut kuntapäättäjät vierastavat monista eri syistä, joita en lähde luettelemaan. Sen olen havainnut vuosikymmenien saatossa, että järkeviltäkin tuntuvat kuntapäättäjät touhottavat eteenpäin asenne- ja tunnelaput silmillään tai ovat murheellisen yksisilmäisiä – valitettavasti.

Muutama vuosi sitten toteutetussa selvitysprosessissa ja sen tuotoksessa – ns. Säkkisen paperissa – piti olla eväitä seutukuntamme lähitulevaisuuteen yhteistä kunnannimeä myöten.

Paperi ei kelvannut muille kuin Kemille, kelpasi, vaikka siinä oli selkeästi useita kipupisteitä kemiläisillekin kuntapäättäjille.

Nyt eletään Suomessa jo aivan toista aikaa, joka on syytä aistia joka taholla. Valtionhallinnon toimenpitein monet pienkunnat ovat ahtaalla lähivuosina: palveluita on rajusti supistettava ja/tai veroäyriä rohkeasti nostettava…

Keskustelin eräänä iltana entisen opettajakollegani kanssa muodostettavan yhteisen kunnan nimestä, joka tuskin muodostuu kynnyskysymykseksi, mikäli asiaa lähestytään järkevästi.

Kysymyksessä on siis tuon ainoan realistisen vaihtoehdon eli Kemin, Keminmaan ja Simon 

nimi. Päädyimme lopputulemaan, että tietysti se on Kemimaa, joka varmaan uuden kunnan länsiosallekin kelpaa: Se ei ole Kemi eikä Keminmaa vaan selkeästi uusi Kemimaa – totta kai…

Nimessä ei törmätä suomenkielellisiin ongelmiin, koska kysymyksessä on selkeästi uusi nimi.

Mikäli tämä kuntaliitos toteutuu, niin väitän, että tämän kunnan äänestysprosentti kasvaa tulevaisuudessa eksponettikäyrää pitkin aivan uusiin lukemiin verrattuna viime vuosikymmenien pohjalukemiin. Niin sanottu Nukkuvien puolue ajetaan sivuraiteille…

Kuntalaisten aktiviteetti lisääntyy, koska vaikutusmahdollisuudet myös lisääntyvät joka tasolla.

Pohdiskeluterveisin

Aki Pyykkö

Kemi