Minkä sille voi, kun tykästyy johonkin lukemaansa. Tällä kerralla en voinut kerta kaikkiaan olla lainaamatta vastaavan päätoimittajan Kaius Niemen tekstiä, pääkirjoitusta. Siinä on selkeää asiaa.
Kevään 2015 eduskuntavaalien halituksen ei kannata tavoitella ohjelmassaan "kaikkea maan ja taivaan väliltä" -vähempikin riittää. Kyllä tässä alkaa tulla vähitellen takaraivoon ajatus: Punamultaa pukkaa...
Asiasta toiseen:
Ukrainassa juuri tällä hetkellä on kansa vaaliuurnilla. TV-uutisten mukaan valinnanvaraa puolueiden suhteen riittää - kaikkiaan viitisenkymmentä eri puoluetta.
Onneksi meillä Suomessa on noin viidennes edellisestä ja niitäkin on ihan liikaa. Mielestäni meille riittäisi viisi puoluetta, joista tärkeimmät olisivat: Oikeisto-, keskusta- ja vasemmistopuolue ja pari muuta "koontipuoluetta". Edellisissäkin on valinnanvaraa ihan riittämiin...
Nettilainaus hiukan "mainosriisuttuna" Heslsingin Sanomista:
Vaivaako hallitusta väärä vaalitulos vai selkeyden puute?
Voiko vaalitulos olla "väärä"?
Voi olla. Näin sanoi eräs johtava virkamies, joka pohti tulevia eduskuntavaaleja kuluneella viikolla. Hän ei ollut huolissaan siitä, mitkä puolueet keräisivät eniten ääniä. "Väärällä" tuloksella hän tarkoitti perinteisen kolmen suurimman puolueen blokin hajoamista.
Vanhastaanhan Suomea hallittiin kahden päähallituspuolueen ja muutaman pienemmän puolueen voimin. Kolmas suurin jäi tai jättäytyi oppositioon. Kaava toistui ennen viime vaaleja kuin kello.
Nykyisen hallituksen vaikea ja haparoiva taival tunnetaan hyvin. Piinallisen yksityiskohtainen 90-sivuinen hallitusohjelma laadittiin pitämään laajapohjainen koalitio hallinnassa. Eläkepäätös syntyi tänä syksynä, mutta selkeä suunta on puuttunut. Viimeiset kuukaudet uhkaavat jäädä vaalivankkureiden ohjastamiseksi, vaikka aikaa ei olisi hukattavissa kuukauttakaan Suomen ohjastamisesta.Liian monta tasavahvaa puoluetta voisi johtaa jälleen samaan lopputulokseen kuin edellisissä vaaleissa. Syntyisi liian monen puolueen hallitus, liian monimutkainen hallitusohjelma ja niiden myötä nykyisen kaltainen kyvyttömyys toteuttaa isoja tarvittavia muutoksia seuraavan vaalikauden aikana.
Voisiko sosiaali- ja terveysuudistus jäädä tällä vaalikaudella toteutumatta? Siihen ei olisi varaa. Äänestäjät saattavat lopultakin arvostaa enemmän isoja päätöksiä ja niiden toimeenpanoa kuin vaalien alla tapahtuvaa perinteistä irtopisteiden keräämistä.
Vaalitulos ei voi olla "väärä". Suomalaiset äänestävät kuten parhaaksi katsovat. Puolueiden keskinäiset koot voivat kaikin mokomin muuttua edellisiin vuosikymmeniin verrattuna. Pikemminkin kannattaa miettiä sitä, miten seuraava hallitus – millä tahansa kokoonpanolla – pystyy välttämään edellisen kauden sudenkuopat. Se on mahdollista, jos huomiota kiinnitetään riittävästi hallitusohjelman laatimiseen ja ammattimaisempaan johtamiseen.
Vuonna 2008 Sitran silloinen innovaatiojohtaja Mikko Kosonen arvioi Suomen ketteryyttä. Kouluarvosanaksi hän antoi seitsemän. Valtionhallinto oli Kososen mielestä "uskomattoman siiloutunut".
Ministeriöiden rajat ylittäviä isompiä hankkeita oli vaikea toteuttaa. "Hallitusohjelmassa sanotaan, että tehdään tätä ja tätä, mutta toimeenpanoon ei ole resursseja – siilot hoitavat jos ovat hoitaakseen", Kosonen luonnehti Helsingin Sanomien haastattelussa.
Yli kuutta vuotta myöhemmin asiat ovat edenneet vain vähän, mutta ympäröivä todellisuus on muuttunut sitäkin enemmän. Suomella ei mene hyvin. Tilannetta ei helpota ulkomaailman taloudellinen ja turvallisuuspoliittinen epävakaus. Sitran yliasiamieheksi edennyt Kosonen antaa Suomen ketteryydelle arvosanaksi enää kuusi.
Hänen ja professori Yves Dozin tänä syksynä julkaisema raportti kehottaa poliittisia puolueita selkeämpään strategiseen ajatteluun. Kaksikko ehdottaa uudelle hallitukselle 3–5 suurta tavoitetta, jotka muodostaisivat suunnan maan johtamiselle.
Puolueet laatisivat vaalien alla omat suuntansa Suomelle aikaisempaa selkeämmin. Vaalikamppailu käytäisiin puolueiden strategisten ohjelmien eroista. Vaalien jälkeen puolueiden ohjelmat sovitettaisiin yhteen ja niistä muodostuisi hallituspuolueiden yhteinen strateginen ohjelma. Lopuksi tärkeimmiksi luokitellut asiat purettaisiin konkreettisiksi tavoitteiksi, ja mikä tärkeintä, toteuttaminen aikataulutettaisiin.
Hallitusohjelmassa ei pitäisi määritellä keinovalikoimaa vaan pitäytyä tavoitteissa, Kosonen sanoo. Hyvällä johtajuudella keinot kyllä löytyvät. Myös hallinto tulisi uudistaa reippain ottein.
Samansuuntaisiin ajatuksiin päätyi keskushallintouudistusta pohtiva parlamentaarinen komitea väliraportissaan tiistaina. Hallitusohjelmat yksinkertaisemmiksi, parempaa reagointikykyä vaalikauden aikana ja enemmän yhteistyötä ministeriöiden välillä. Uskallusta ruotsalaiseen yhden yhtenäisen valtioneuvoston malliin ei komitealla ollut.
Entä ministerien määrä? Matti Vanhasen ajoista määrä on vähentynyt. En silti kadehdi pääministeriä, jonka "johtoryhmä" koostuu yhteensä peräti 17 ihmisestä.
Kaius Niemi kaius.niemi@hs.fi
Twitter: @kaiusniemi
Kirjoittaja on vastaava päätoimittaja.
Twitter: @kaiusniemi
Kirjoittaja on vastaava päätoimittaja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti