Minun oli pakko lisätä otsikkoon tuo - ja vielä kerran Väyrynen, jotta teksti erottuisi aikaisemmasta artikkelistani.
Kun Paavo Väyrystä kuuntelee tai hänen sanomisistaan lukee lehdistä, tulee väistämättä mieleen edesmennyt, armoitettu suomalainen pilapiirtäjä Kari Suomalainen. Karilla oli kynä mutta myös sana hallussaan.
Hän muun muassa totesi nostaessaan oikean käden keskisormen pystyyn: " Olen aina oikeassa ja kaksikymmentä vuotta aikaani edellä!"
Sama "vika" saattaa olla Meidän Paavollamme. "Eihän Paavo tyhmä ole, päinvastoin, mutta hänellä on äärimmäisen kova, timantinkova ja kyltymätön vallanhalu, ettei hän välillä tunnu pysyvän pukunsa sisällä!" sanoi hänet hyvin tunteva ei-keskustalainen...
Hän lisäsi: "Eiköhän tämä rähmällään olo itään päin ala riittämään, siirrytään nykyaikaan, reaalimaailmaan! Toivottavasti Paavokin sen jossakin vaiheessa ymmärtää."
Paavon toimintaa, edesottamuksia olen sen verran seurannut, että hän jos kuka löytää sopivan valtapolkureitin, "porsaanreiän", mikäli Keskusta menestyy kevään 2015 eduskuntavaaleissa.
Reilusti ja avoimesti hän tuntuu reittinsä jo etukäteen ilmoittavankin. Varmaan reitille löytyy kapuloita rattaisiin..
Hiukan tuunattu nettiartikkeli Helsingin Sanomista:
Paavo Väyrynen haluaa ulkoministeriksi ja kehuu nykyistä ministeriä Erkki Tuomiojaa
Europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk) tutkii mietteliäänä Juha Sipilän Nato-lausuntoa. Kulmat ovat kurtussa, kun epäilevä katse käy keskustan puheenjohtajan ajatusten kimppuun.
"Tarvitaan varmaan keskustelua", hän toteaa.
Sipilä sanoi perjantain Talouselämä-lehdessä, että Suomen kanta puolustusliitto Naton jäseneksi hakemiseen pitää jättää auki. Hänen mukaansa "raudan saanti" olisi Naton jäsenenä kriisitilanteessa paremmin turvattu.
"Paasikiven linjan" puolustajaksi ilmoittautuneen Väyrysen maailmankuvaan Nato-jäsenyyden myönteisten puolien esiin tuominen istuu huonosti.
Puolueensa kunniapuheenjohtaja haluaa muistuttaa, että keskustan kannan sotilaalliseen liittoutumiseen voi muuttaa vain puoluekokous.
Puheenjohtaja Sipilän mukaan keskusta on kuitenkin mukana vain sellaisessa hallituksessa, joka jättää Naton suhteen liikkumavaraa.
Nato-jäsenyyden hakemisen estävästä hallitusohjelmakirjauksesta tulisi erityisen tarpeellinen, jos kokoomus olisi mukana seuraavassa hallituksessa.
"Pääministeri Alexander Stubb ajaa Suomen Nato-jäsenyyttä määrätietoisesti ja keinoja kaihtamatta. Jos kokoomus on hallituksessa, hän on pää- tai ulkoministeri."
Väyrynen näkisikin seuraavan hallituksen ulkoministerinä mieluummin itsensä. Ulkoministeriö on Väyryselle tuttu paikka, sillä hän on hoitanut tehtävää 1970-luvulta alkaen neljässä eri hallituksessa. Vuodet 2007–2011 hän toimi ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä.
Ennen ulkoministerinpestiä hän haluaa takaisin puolueensa sisäpiiriin. Välineeksi Väyrynen on keksinyt keskustan puoluevaltuuston, jolle puolue valitsee pysyvän puheenjohtajan.
Kun Väyrynen ilmoittautui ehdokkaaksi, puoluejohdosta korostettiin uuden tehtävän hakevan muotoaan. Sen suoma läsnäolo-oikeus keskustan puolue-elimissä sai kuitenkin Väyrysen asettumaan ehdolle.
"Jos minulla olisi mahdollisuus osallistua puoluehallituksen lisäksi myös työvaliokunnan kokouksiin, voisin siellä antaa panokseni Juha Sipilän tueksi. Koen, että se saattaisi olla hyvinkin tarpeen."
Suomen ulkopoliittisesta linjasta Väyrynen on hyvin huolissaan. Hänestä se myös riippuu liiaksi siitä, kuka on äänessä.
"Ukrainan kriisin yhteydessä on käynyt ilmi, että meillä on aika suuria näkemyseroja. Ennen muuta se näkyy ulkoministerin ja pääministerin kannanotoista ja toiminnasta. Näyttää olevan myös niin, että pääministerin ja presidentin välillä on erilaisia näkemyksiä ja linja on erilainen."
Väyrysen näkemyksen mukaan ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd) on suhtautunut Venäjän-vastaisiin pakotteisiin selvästi pidättyvämmin kuin pääministeri Stubb.
"Minun mielestäni Erkki Tuomioja on toiminut tämän Ukrainan kriisin yhteydessä mallikelpoisesti. Itse olisin toiminut varmasti hyvin samalla tavalla."
Politiikka meni hänen mukaansa pieleen jo kauan ennen Ukrainan kriisiä – tarkemmin vuonna 2008. Hänen mukaansa Venäjä olisi silloin pitänyt ottaa mukaan EU:n itäisen kumppanuuden ohjelmaan.Ukrainan sodassa pakotteilla ei Väyrysen mukaan ole myönteisiä vaikutuksia. Pakotteet eivät kuitenkaan olisi EU:n Venäjän-politiikan ensimmäinen virhe.
"EU-ministerivaliokunnassa asiasta keskusteltiin, ja minä ehdotin, että Venäjä otettaisiin mukaan ainakin tarkkailijana."
Väyrysen ajatus ei maistunut silloin ulkoministerinä toimineelle Alexander Stubbille.
Jos Väyrystä olisi kuunneltu, olisi hänen itsensä mukaan saatettu välttää sellaisen vastakkainasettelun syntyminen, joka lopulta johti Ukrainan sotaan.
Vaikka lännen valinnoilla on Väyrysen mukaan vaikutusta Venäjän kielteiseen kehitykseen, Venäjän voimapolitiikalta ja kansalaisvapauksien rajoittamiselta ei voi ummistaa silmiään.
"Eihän Krimin haltuunottoa voi hyväksyä. Tai jos ihmisoikeusjärjestö Memorial pyritään lakkauttamaan, sitä täytyy arvostella. Täytyy kritisoida sitä, mitä on tarve kritisoida."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti