maanantai 4. tammikuuta 2016

Uuden elämän avaus...

Olen aikaisemmin kirjoittanut liittyen Perämeren pohjukan ympärivuotiseen matkailukehittämiseen:

Kalastukseen liittyvänä varmaan monille urbaaneille cityihmisille, nimenomaan perheille pienimuotoinen kalastus, kalan käsittely jatkotoimineen saattavat olla elämyksiä vailla vertaa. Puhumattakaan, että itse pyydystetyn kalan saa loppujen lopuksi hyvässä seurassa nauttia kala- ja iltatarinoiden siivittäminä suihinsa.

Itse vaimoni kanssa olemme olleet siinä onnellisessa asemassa, että olemme saaneet nauttia vuosikymmeniä savustetusta kalasta, ahvenista ja vähin hauista, pääasiassa kesäaikaan.


Tänään maanantaina 04.01.2016 teimme omaa savustushistoriaa. Meillä oli pakastimessa syksyn kalastuksen saalista - kuusi isoa ahventa - jotka päätimme ensimmäistä kertaa savustaa talvella.

Olen jossakin aikaisemmassa artikkelissani kertonut, miten käsittelen jigionkimani, kesäpilkkimäni tai katiskasta otetun ahvenen.
Olen pykinyt pitämään kalan elossa, mikäli mahdollista, perkaushetkeen saakka. Käsittely: Pää pois, maha auki, suolet pois ja verestäminen = minun tapauksessani veren pois "lypsäminen" peräpäästä lähtien ja kala kylmään veteen, jossa se huolellisesti huuhdotaan. Sen jälkeen sopiva määrä kaloja muovipussiin ja välittömästi pakastimeen. Luonnollisesti jos niitä ei savusteta välittömästi...

Eilen otimme kolme pussillista ahvenia pakastimesta jääkappiin sulamaan. päivällä huoneen lämpötilaan. Sen jälkeen suola- ja maustamiskäsittely, se on vaimoni osa-aluetta savustusprosessissamme.


Meillä on pihalla ruostumattomasta teräksestä valmistettu isokokoinen, kahdella ritilällä varustettu savustuspönttö, oikeastaan laatikko kivikasan ympäröimänä. Pidin tulia alla pari tuntia, puhdistin = harjasin huolellisesti ritilät ja laatikon sisältä. Iltapäivällä kuusi ahventa aseteltiin toiselle ritilälle. Savustuspuurouhe laatikon pohjalle + muutama sokeripala väriä antamaan ja laatikon etukansi kiinni.


Kesäaikaan varsinainen savustusaika on vaihdellut 15-25 minuutin välillä riippuen hiukan kalojen koosta. Nyt täysillä tulilla päätin pitää aluksi 25 minuuttia, mutta lisäsin siihen muutaman minuutin tykö...


Söimme osan kaloista salaattien kera ja leivän, kyytipoikana Haaparannalta aikanaan noudettu kakspistekasi-olut... 

Kyllä ne hyvältä maistuivat mutta eihän ne aivan sitä luokkaa ole kuin suoraan pyydettyinä/savustettuina kesällä.

Koska tuo tulienkin kanssa värkkääminen on talvipakkasella hankalaa ja työlästä, päätimme alustavasti että ostamme talvikäyttöön pienen sähkösavustimen ja keskitymme talvella ostosiian savustamiseen.


Se on meille uuden elämän avaus - talvisavustamisessa!


Niinpä! Tänään tiistaina 05.01.2016 kävimme Kemin Tomannista ostamassa sähkösavustimen. Saapa nähdä, milloin ensimmäiset siiat savustetaan talviterassilla... 






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti