Suomalaisille on kautta aikojen ollut ongelmana puhuttu kieli - vieraat kielet mutta myös nämä kotimaiset mukaan lukien mielestäni siis suomenkielikin. Me tuppisuiset nynnerönyhveröt toki saatamme hiukan vapautua kieliasioissa rennoissa - face to face - tilanteissa mutta sillä ei välttämättä pitkälle pötkitä...
Milloin itse olen/olisin tarvinnut puhuttua ruotsinkieltä?
Hmmmmm - täytyypä miettiä. Varmaan lähes ainoita kertoja ollessani Akava Lappi edustajana Crossborder Tornedalen kuvioissa muutama vuosi sitten. Muun muassa Ruotsin Pajalassa pidetyssä 2-päiväisessä tapahtumassa puhutusta ruotsinkielestä olisi ollut hyötyä.
Ymmärsin jotakuinkin kaiken mistä puhuttiin, mutta muutamiin asiakokonaisuuksiin olisi voinut itse tiitterämmin puuttua. Toki en aivan tuppisuuna tilaisuudessa ollut ja todettakoon lisäksi, että suomenkielelläkin olisi tapahtumassa tarvittaessa selvinnyt tai ainakin meänkielellä...
Suora nettilainaus Pohjolan Sanomista hiukan tuunattuna:
Soininvaara pakkoruotsista: ”Ei riitä, että annamme muille yhden kielen verran tasoitusta”
Vihreiden ex-kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara pitää pientä kielialuetta haittana Suomen menestymiselle kansainvälisessä kilpailussa.
– Olennaista on, että hyvällä insinööriosaamisella pärjäsi ennen, mutta ei pärjää enää. Hyvä insinööriosaaminen on edelleen edellytys menestykselle, mutta yksin se ei enää riitä. Pieni kielialue on ollut meille aina haitta, mutta nyt tämän haitan merkitys on kasvanut, Soininvaara kirjoittaa blogissaan.
Soininvaaran mukaan kielellinen eristäytyminen on osasyynä sille, että suomalaiset tuntevat huonosti muita kulttuureja, eivätkä siksi menesty globaaleilla markkinoilla.
– Pieni kielialueemme tarjoaa aika kapoisen pohjan sisällön tuotannolle. Englantia äidinkielenään puhuvilla on tässä valtaisa etumatka. Muilla suuria kansainvälisiä kieliä puhuvilla mailla on etuna se, että opiskeltuaan englantia, he osaavat kahta kansainvälistä kieltä, suomalaiset vasta yhtä.
Soininvaara avaa keskustelua myös pakkoruotsista, jota hän kuvailee ”lähes yhtä käyttökelvottomaksi kieleksi” suomen kielen kanssa.
Ei riitä, että annamme muille yhden kielen verran tasoitusta. Sisäpoliittisista syistä pakotamme koululaisemme opettelemaan myös toista lähes yhtä käyttökelvotonta kieltä. Kaksi kieltä tasoituksena on jo aika paljon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti