Mitäpä tuohon muuta sanomaan/kirjoittamaan...
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Suomi on länsimaa, mutta mitä se tarkoittaa?
Suomi on länsimaa, mutta mitä se tarkoittaa?
Enimmäkseen tutkijoiden käsissä kuluvassa Media & viestintä -lehdessä arvioitiin joulukuussa sanan ”länsimaa” käyttöä Helsingin Sanomien pääkirjoitusaukeamalla yksityiskohtaisuudella, joka ei mahdu tälle palstalle. Päätelmä, että HS on linjaltaan länsimyönteinen, piti kuitenkin paikkansa.
Kirjoituksessa tutkija Jukka Jouhki teki hyvän havainnon: sanoja länsi ja länsimaat ei yleensä määritellä teksteissä, vaikka niitä toistetaan usein.
Länsimaisuus on niin keskeinen poliittinen ja historiallinen tienviitta, että se ansaitsee selkeyttämistä.
Länsimaisuuden tarkassa määrittelemisessä joutuu kuitenkin helposti samaan tilanteeseen kuin tuomari, joka ei osannut määritellä pornoa mutta sanoi tunnistavansa sen, jos se sattuu kohdalle.
Filosofi Bertrand Russell ei kirjoittamassaan Länsimaisen filosofian historiassa myöskään erityisemmin määritellyt länsimaisuutta. Russell ja monet muut lähtevät länsimaisuuden historiassa liikkeelle muinaisesta Kreikasta, missä teologian ja tieteen välimaastoon ilmaantui filosofia. Alkuaineet olivat koossa.
Ajatus uteliaasta, oikeudentajuisesta ja vapautta ihannoivasta länsimaisuudesta muuntuu, kun siihen liitetään Espanjan inkvisitio, siirtomaavalta, Hitler ja Stalin.
Jos pohjaksi katsotaan kreikkalaisroomalainen kulttuuriperintö, Neuvostoliitto kuului länsimaihin, mutta poliittisesti se ei ehdottomasti kuulunut joukkoon.
Kylmän sodan aikana länsimaisuuden ratkaisivat maantiede ja poliittinen järjestelmä. Vastakkain olivat Yhdysvaltain johtama Länsi ja Neuvostoliiton johtama Itä, ja ohessa oli kehitysmaiden Etelä.
Ilmansuunnat menettivät merkityksensä 1990-luvulla. Demokratian ja yksilön oikeuksien arvoista puhuttiin ilman viittausta länteen – kunnes maantiede palasi politiikkaan 2000-luvulla.
Kiina voimistui ja haastoi autoritaarisella järjestelmällään länsimaat. Vladimir Putinin Venäjä hylkäsi ajatuksen yhteisistä arvoista jo vuosia ennen kuin aloitti sotatoimet Ukrainassa keväällä 2014.
Nykyisessä tilanteessa länsimaan ei tarvitse olla lännessä. Suomikin on aika idässä.
Tunnusmerkkejä ovat parlamentaarinen demokratia, yksilönvapaudet, oikeusvaltio ja markkinatalous.
Tunnusmerkkejä ovat parlamentaarinen demokratia, yksilönvapaudet, oikeusvaltio ja markkinatalous.
Läntinen järjestelmä on täynnä vikoja, mutta kun joku ei erota länsimaita diktatuureista, puhuja on yleensä kotoisin länsimaasta. Diktatuureissa ero kyllä tunnistetaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti