sunnuntai 3. tammikuuta 2016

Paavo Väyrysen kansalaisaloite jää "suutariksi"...

Luen aina tarkkaan Unto Hämäläisen kolumnit. Hänhän on se kuuluisa perässähiihtäjä. Usein hänen tekstinsä ovat asiallisen kriittisiä.

Alla olevassa artikkelissa hän on näpytellyt tekstiä Paavo Väyrysestä vähintään yhdet silkkihansikkaat käsissään. On niin äärimmäisen myötäsukaista ja ymmärtäväistä tekstiä että...

Intouduin lukemaan Unto Hämäläisen tähän asti saamia kommenttitekstejä alla olevaa artikkeliin. Sieltä löytyy koko suomalaisen mielipiteen kirjo laidasta laitaan.

Hiukan tämän artikkelin yllä olevaa otsikkotäydennystä Wikipediatekstin avulla:

Suutari tarkoittaa seuraavia:

  • suutari, kenkiä valmistava ja korjaava käsityöläinen
  • suutari ('Tinca tinca), kalalaji
  • suutari (Monochamus sutor), sarvijäärälaji
  • suutari, räjähtämättä jäänyt pommi tai muu räjähde - Itse tarkoitin luonnollisesti suutarilla viimeksi mainittua. Toisin sanoen paljon melua tyhjästä. Ei tästä löydy yllätystä hakemallakaan! 

Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:

Paavo Väyrynen voi vielä järjestää yllätyksen

PÄÄKIRJOITUS  
Unto Hämäläinen
Unto Hämäläinen HELSINGIN SANOMAT
Kirjoittaja on Kuukausiliitteen toimittaja.


  • Tohtori Paavo Väyrynen (kesk) on tehnyt Suomen politiikassa suuria ja pieniä palveluksia. On hänestä ollut harmiakin. Väyrynen on tunnetusti jääräpäinen mies, koska hän on mielestään joko aina tai lähes aina oikeassa.
On kuitenkin hyvä muistaa, että Väyrysellä on vuosikymmeniä ollut äänestäjien antama valtakirja taskussaan.
Nyt valtakirjoja on peräti kaksi: Väyrynen on Euroopan parlamentin jäsen, mutta hän voi halutessaan siirtyä europarlamentista Suomen eduskuntaan, jonne hänet valittiin viime talven vaaleissa. Silloin hän tosin menettäisi paikkansa Euroopan parlamentissa. 
Advertisement
Ei olisi suuri yllätys, jos Väyrynen siirtyisi vuoden aikana eduskuntaan. Siirto merkitsisi Väyrysen paluuta sisäpolitiikkaan ja tietäisi lisää harmaita hiuksia keskustan puheenjohtajalle Juha Sipilälle.
Väyrysellä on tekeillä hanke, jolla hän pyrkii haastamaan Sipilää ja muuta keskustan johtoa. Ei Väyrynen jätä rauhaan muitakaan puolueita, etenkään perussuomalaisia. Hänellä on aina ollut tarkka vainu. Väyrynen osaa paremmin kuin muut poliitikot kuulostella, mikä kansalaisten mieliä milloinkin painaa.

Viime kesänä Väyrynen ryhtyi keräämään nimiä kansalaisaloitteeseen, jolla pyritään kansanäänestyksen järjestämiseen eurojäsenyydestä.
Aloitteen perimmäinen tarkoitus on, että Suomi saataisiin eroamaan eurosta.

Kansalaisaloitteen on jo allekirjoittanut vaaditut 50 000 kansalaista, ja aloite jätetään eduskunnan käsiteltäväksi alkuvuonna.

Aloite tuntuu utopistiselta. Eihän ehdotus kansanäänestyksen järjestämisestä voi mennä läpi, sillä eduskunnassa ei ole yhtään puoluetta, joka vaatii eurosta eroamista.

Siinäpä ongelma onkin. Keskusta ja perussuomalaiset olivat viime eduskuntakaudella oppositiossa ja arvostelivat silloin voimakkaasti Suomen eurojäsenyyttä.
Keskusta ja perussuomalaiset eivät kuitenkaan vaatineet suoraan Suomen eroa eurosta vaan jättivät pienen takaportin.
Tämä oli kaukaa viisasta, sillä nyt ne molemmat ovat hallituspuolueita ja vastuussa myös Suomen suhteista euroalueeseen.
Tässä asiassa puolueiden ei ole tarvinnut kääntää takkiaan. Ne voivat muina miehinä pitää Suomen mukana euroalueessa.
Pahimman eurokriisin aikaan kesällä 2012 Suomessa oli kuuden puolueen hallitus, jossa olivat kokoomus, sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto, vihreät, rkp ja kristillisdemokraatit.
Nämä kuusi puoluetta joutuivat puolustamaan hallituksensa politiikkaa ja sitoutumaan euron pelastamiseen.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok) ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) osallistuivat aktiivisesti pelastustoimiin, joita veti EU:n talouskomissaari Olli Rehn, nykyisen hallituksen keskustalainen elinkeinoministeri.
Edellisen hallituksen puolueet ovat nyt kokoomusta lukuun ottamatta oppositiossa. Ne eivät kuitenkaan voi oppositiossa ryhtyä vaatimaan eroa eurosta, koska ovat vastikään olleet hallituksessa pelastamassa yhteisvaluuttaa.

Jokainen eduskuntapuolue on siis omalla tavallaan sitoutunut Suomen pysymiseen eurossa.

On tietysti mahdollista, että joku muuttaa kantansa. Kannan käännöksen uskottavuus olisi heikko.
Kansalaisten mielipide poikkeaa selvästi eduskunnan mielipiteestä. Lähes kolmasosa vastaajista sanoi kannattavansa eroamista eurosta, kun Taloustutkimus kysyi joulukuussa suomalaisten kantaa euroon. Tutkimuksen tilasi Yleisradio.
Toki enemmistö suomalaisista kannattaa edelleen pysymistä eurossa.

Kannattaa silti panna merkille, että eurosta eroamisen vaatijoiden osuus on kasvanut.
Tähän saumaan Paavo Väyrynen yrittää iskeä. Hän laskee, että eurosta eroamista vaativa kanta voimistuu ja että kriittinen mielipide tarvitsee näkyvän puolestapuhujan.
Kukapa sopisi siihen rooliin paremmin kuin Paavo Väyrynen, joka on alusta alkaen vastustanut Suomen eurojäsenyyttä.

Väyrysen paluulle eduskuntaan avautuisi luonteva tilaisuus, kun hänen ja 50 000 muun kansalaisen aloite tulee eduskunnan käsittelyyn.
Tai sitten Paavo Väyrysellä on jokin toinen suunnitelma.
Varmaa on vain se, että ensi syksynä 70 vuotta täyttävä veteraanipoliitikko jatkaa entiseen tyyliinsä: toiset tykkää, toiset ei.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti