Suomen yhteiskuntasopimus edelleen umpisolmussa – Miten tässä näin kävi?

Yhteiskuntasopimus edelleen umpisolmussa – Miten tässä näin kävi? Että miten tässä näin pääsi = päästettiin käymään. Luettelen tärkeimmät syyt, jotka välttämättä eivät ole tärkeysjäsjestyksessä:

+ kysymyksessä on puhtaasti ja yksiselitteisesti hallitus/oppositio-asetelma, toisin sanoen tyypillistä valtapolitiikkaa

+ edelliseen kuuluu olennaisena piirteenä hallituksen kyykyttäminen, varsinkin kun sen politiikka on ollut lievästi sanottuna hapuilevaa > huopaamista ja soutamista

+ kysymyksessä on myös viimeaikaisten - "mitä puoluetta äänestäisit nyt jos..." -kyselyjen siivittämänä SDP:n voimakas puoluepoliittinen lataus lähes riskirajalle saakka

+ edelliseen kuuluu olennaisena osana pistää naisvaltainen liitto PAM eturintamaan, jossa se näyttää mielellään viihtyvän, se on onneksi ohimenevää

+ edelliseen kuuluu lisäksi sivujuonteena myös olennaisesti oman keskusjärjestön SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn kyykyttäminen, arvattavasti puheenjohtajapeli on käynnissä

+ kaikkeen edelliseen liittyvänä Sipilä ja Lyly ovat aivan liian kilttejä ja sovittelevia, heissä ei ole hakemallakaan oikean isäntämiehen otteita - valitettavasti  

Edelliseen liittyvänä EK:n "haukka" Häkämies on päässyt prässäämään ja pompottelemaan lähes kaikkea, mikä liikkuu. Mutta eiköhän tämä tästä, kun järki vielä kaikesta huolimatta voittaa ja Suomi pelastuu...

Suora nettilainaus Pohjolna Sanomista hiukan tuunattuna:

Yhteiskuntasopimus edelleen umpisolmussa – Miten tässä näin kävi?

KIMMO PENTTINEN

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja pääministeri Juha Sipilä osallistuivat maanantaina SAK:n hallituksen kokoukseen.

Kotimaa 07.03.2016 klo 18:47 Johanna Juupaluoma

Takaisin lähtöruutuun.

Yhdessä päivässä yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat tehneet jälleen kerran 360-asteisen pyörähdyksen ympäri – lähes tuloksetta.

Työmarkkinajärjestöjen viikon takaiset puheet yhteisen neuvotteluratkaisun löytymisestä vaikuttavat jälleen kaukaiselta toiveajattelulta.

Samalla hallituksen keskiviikkoiset nyrkkitervehdykset ja pääministeri Juha Sipilän (kesk.) puheet ”parhaasta päivästä pääministerinä” menettivät viimeistään maanantaina tehonsa.

Jo torstaina alkaneet rakoilut SAK:n rintamassa enteilivät, ettei yhteiskuntasopimusta välttämättä saataisikaan maanantaina lähellekään maalia.

SAK ilmoitti maanantaina lähtevänsä alustavasti mukaan yhteiskuntasopimukseen, mutta se ei EK:lle kelvannut.

Syksyn aikana tutuksi tullut soutaa-huopaa -kuvio onnistuttiin toteuttamaan jälleen kerran kuluneen viikon aikana – kas näin se tapahtui:

Maanantai 29.2. – Aamuyöstä työmarkkinajärjestöt SAK, STTK ja Akava pääsevät sopuun hallituksen pakkolait kaatavan yhteiskuntasopimuksen tärkeimmistä kohdista. Yhteiskuntasopimus sisältäisi mm. vuosityöajan pidennyksen 24 tunnilla, julkisen sektorin lomarahojen leikkauksia, määräaikaisista palkankorotuksista luopumista ja erinäisten työn sivukulujen siirtämisestä palkansaajan maksettavaksi. – Ennen puoltapäivää Akava ja STTK hyväksyvät liitoissaan työmarkkinajärjestöjen yhteisen neuvottelutuloksen. – SAK ilmoittaa lähettävänsä neuvottelutuloksen jäsenliittojensa käsiteltäväksi ja kertoo ilmoittavansa varsinaisen päätöksen vasta viikkoa myöhemmin. – EK ilmoittaa, että se on mukana yhteiskuntasopimuksessa, mutta edellyttää kaikkien liittojen mukanaoloa. – Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) luopuu maanantaille suunnitellusta vierailusta Turkuun ja palaa päätöksen takia Helsinkiin. – Viiden aikaan pidetyssä hallituksen tiedotustilaisuudessa Sipilä kertoo yhteiskuntasopimukselle olevan edellytyksiä, mutta ei kerro hallituksen lopullista päätöstä. – Veronmaksajain Keskusliiton mukaan yhteiskuntasopimus saattaisi kiristää palkansaajien verotusta.

Tiistai 1.3. – Hallitus ja työmarkkinajärjestöt tapaavat heti aamusta ja keskustelevat työmarkkinapaketin talousvaikutuksista. – Valtiovarainministeriö arvioi, ettei yhteiskuntasopimuksella päästä aiemmin toivottuun tulokseen. Vaikutukset julkisen talouden vahvistamiseen olisivat 600 miljoonaa euroa.

Keskiviikko 2.3. – Alkuillasta pidetyssä tiedotustilaisuudessa hallitus ilmoittaa hyväksyvänsä työmarkkinajärjestöjen ehdotuksen yhteiskuntasopimuksesta. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.), valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) ja oikeus- ja työministeri Jari Lindströmin (ps.) nyrkkitervehdykset kuohuttavat sosiaalisessa mediassa. Sipilä hehkuttaa päivän olevan hänen paras päivänsä pääministerinä. – Hallitus ilmoittaa arvioivansa koko kokonaisuuden kesäkuussa ja kertovansa silloin mahdollisista veronkevennyksistä.

Torstai 3.3. – SAK:n jäsenliitoista ensimmäisenä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ilmoittaa, ettei se hyväksy yhteiskuntasopimusta.

Perjantai 4.3. – Rakennusliitto ilmoittaa, ettei se hyväksy yhteiskuntasopimusta. – Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT ilmoittaa, ettei se hyväksy yhteiskuntasopimusta. – Palvelualojen ammattiliitto Pam ilmoittaa, ettei se hyväksy yhteiskuntasopimusta. – Osa SAK:n liitoista ilmoittaa olevansa mukana, mutta tiukoin ehdoin. Keskeisimpänä on jättiliitto Metalliliitto.

Lauantai 5.3. – Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kuoppaa hallituksen pakkolakipaketin Ylen Ykkösaamussa.

Sunnuntai 6.3. – Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY ilmoittaa viidentenä SAK:n jäsenliittona, ettei se hyväksy yhteiskuntasopimusta.

Maanantai 7.3. – SAK:n hallitus aloittaa aamu yhdeksän aikaan kokouksensa, johon myös pääministeri Juha Sipilä osallistuu. Sipilä kertoi toivovansa yhteiskuntasopimuksen syntyä. – Ennen puoltapäivää SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly astelee ulos kokoushuoneesta ja ilmoittaa SAK:n olevan alustavasti mukana yhteiskuntasopimuksessa äänin 14–5. – Sopimuksen ulkopuolelle jäävät AKT, SLSY, PAM; SEL ja Rakennusliitto, joista Rakennusliitto äänesti tyhjää. – Sipilä ennättää huokaista helpotuksesta ennen kuin EK vetää liinat kiinni ja ilmoittaa, että SAK:n kaikkien jäsenliittojen pitää olla sopimuksessa mukana. STTK:n ja Akavan mielestä EK:n vaatimus ei estä yhteiskuntasopimuksen toteutumista. – SAK ilmoittaa päättävänsä lopullisesti yhteiskuntasopimuksesta kesäkuussa.