Laulava komeetta pakottaa päivittämään käsityksiä Aurinkokunnan syntyvaiheista
Rosetta-luotaimen tutkimusmatka kaukaiselle komeetalle on paljastanut yllätyksiä komeetan koostumuksesta. Samalla kerätyt tiedot pakottavat päivittämään niin Maata kuin Aurinkokuntaa koskevia tieteellisiä teorioita.
Euroopan avaruusjärjestö Esan Rosetta-luotain saapui vuosi sitten syksyllä yli vuosikymmenen kestäneen matkanteon päätteeksi määränpäänsä 67P-Tshurjumov-Gerasimenko-komeetan luo. Viimeisen vuoden se, ja komeetan pinnalle telakoitunut Philae-laskeutumisalus ovat keränneet informaatiota komeetasta.
Kerätty data on antanut tieteentekijöille niin vastauksia kuin uusia kysymyksiä.
– Ainakin yksi asia on nyt varma, ja se on se, että maapallon meret eivät ole kotoisin tämän kaltaiselta komeetalta. Siellä on liikaa raskasta vettä. Nyt täytyy löytää uusi selitys sille, mistä meret ovat kotoisin, Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Minna Palmroth kertoo.
Selitystä etsitään myös sille havainnolle, että komeetta suihkuttaa molekulaarista happea. Palmrothin mukaan happi nimittäin on avaruudessa yleensä sitoutuneena veteen.
– Oletetaan, että happi on ehkä Aurinkokunnan syntyessä jäänyt ytimeen nalkkiin, ja nyt se suihkuaa sieltä ulos. Tämä tarkoittaa sitä, että happea oli jo Aurinkokunnan syntyessä, jolloin taas Aurinkokunnan syntymekanismit pitää päivittää uuteen uskoon.
Komeetalta on löydetty hapen lisäksi muun muassa vettä, häkää ja hiilidioksidia.
– Kaikki peruspalikat, joista elämä koostuu maapallolla, on löydetty sieltä komeetalta, Palmroth sanoo.
Laulava komeetta
Palmrothin mukaan komeetan tutkimus on yllättänyt tutkijat moneen otteeseen. Eräs yllätyksistä oli se, että komeetta lähettää sähkömagneettista aaltoilua, jonka voi muuntaa ihmiskorvin kuultavaksi ääneksi.
– Kuulostaa siltä kuin komeetta laulaisi avaruudessa, Palmroth kuvailee.
67-P:n on havaittu olevan kahden yhteen liittyneen komeetan muodostama kokonaisuus. Komeetan pinta on kovempaa kuin betoni, ja muutenkin se eroaa siitä, mitä sen kuviteltiin olevan. Komeetan pinnalla on Palmrothin mukaan suuria liikkuvia halkeamia ja isoja pölydyynejä.
Ilmatieteen laitoksella rakennetun permittiivisyysanturi PP:n mittausten perusteella on havaittu, että pinta johtaa sähköä huonosti. Tiedon perusteella Philaen laskeutumisalueella ei ilmeisesti ole vettä.
– Sekin oli yllätys. Sen sijaan komeetan sisäosissa näyttäisi olevan isoja jäälohkareita.
Yllättävä tieto on ollut myös se, että komeetta koostuu isoista pyörivistä lohkareista. Palmrothin mukaan nyt tiedetäänkin, miten pitäisi yrittää toimia, jos tämän kaltainen komeetta uhkaisi maapalloa. Paras ratkaisu olisi hänen mukaansa yrittää ohjata komeetta toiselle kiertoradalle tuuppaamalla sitä jollain tapaa kevyesti.
– Jos se räjäytettäisiin osiin, lohkareet vain leviäisivät suuremmalle alueelle.
Eurooppalainen menestystarina
Rosettan tutkimusmatka päättyy näillä näkymin ensi syksynä. Luotaimen mittauksiin tarvittava sähkö tuotetaan aurinkopaneelien avulla, ja komeetta loittonee luotain perässään koko ajan auringosta.
Viimeisenä tehtävänään Rosetta lennätetään komeetan lähelle ottamaan lähikuvia, ennen kuin se ohjataan komeetalle.
– Se varmaankin rikkoutuu siihen komeetan pinnalle. Ei ole kuitenkaan mahdotonta, että se voisi vielä mitatakin komeetan pinnalla, Palmroth sanoo.
Kaiken kaikkiaan Rosettan tutkimusmatkaa voidaan Palmrothin mukaan jo tässä vaiheessa pitää menestystarinana.
– Kukaan ei ole aiemmin yrittänyt laskeutua komeetalle tai mitannut sitä näin läheltä. Esimerkiksi Nasa ei ole tällaiseen avaruusmissioon kyennyt. Eurooppa on ottanut selvän johtoaseman komeettojen tutkimuksessa maailmanlaajuisesti. Kaikki muut seuraavat nyt sitä, mitä Eurooppa tekee edellä.
Palmroth muistuttaa, että Rosetta hyväksyttiin Esan pääprojektiksi vuonna 1993, jolloin Suomessa ja Euroopassa elettiin syvän laman keskellä.
– Silloin rahaa ei tuntunut riittävän mihinkään, mutta silti tehtiin rohkea päätös, että lähdetään tästä komeetalle. Ja se onnistui. Mielestäni sekin on positiivinen uutinen, että vaikka on vaikeaa, voi tehdä tällaisia suuria, ihmiskuntaa muuttavia asioita.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti