tiistai 2. elokuuta 2016

Venäläislehti: Moskovan Nato-kutsuun sisältyy myös kahdenvälinen tarjous Suomelle...

Naton ja Venäjän suhteet ovat olleet jääkylmät Venäjän vallattua Krimin niemimaan keväällä 2014.Sen jälkeen diplomaattiset keinovalikoimat ovat olleet erittäin vähäisiä, suorastaan olemattomia. "Teet tai itket ja teet!" sanotaan.

Hyvä jos mahdollisessa syyskuun tapaamisessa jotain edistysaskelia saadaan aikaan.

Tosin henki tuntuu ainakin Baltian maissa olevan: Soppii eppäillä...

Pätkä Yle Uutiset-sivuilta: Analyysi: Baltian maat odottavat lisätietoa Venäjän aikeista ennen kuin myöntyvät tanssiin
Baltian maat ovat saaneet hyviä kokemuksia yhteisellä äänellä esiintymisestä. Moskovan aiemmista konsultaatiokutsuista Baltian maiden kokemukset ovat sen sijaan huonoja, kirjoittaa Ylen Baltian-kirjeenvaihtaja Marjo Näkki.


Suora nettilainaus Ilta-Sanomista hiukan tuunatuna:


Venäläislehti: Moskovan Nato-kutsuun sisältyy myös kahdenvälinen tarjous Suomelle





Kutsu Moskovaan koskee kaikkia Nato-maita sekä Suomea ja Ruotsia. Kutsuun sisältyy tarjous kahdenvälisistä neuvotteluista kuudelle Itämeren alueen valtiolle.

VENÄJÄ
Venäjän hallituksen lehden mukaan kutsu Moskovaan koskee Nato-maiden lisäksi Suomea ja Ruotsia, mutta sen lisäksi kuudelle Itämeren valtiolle ehdotetaan erikseen neuvotteluja ”kahdenvälisten sopimusten pohjalta”.
Venäjän yllättäen esittämä neuvottelukutsu Moskovaan koskee venäläislehtien tietojen perusteella kaikkia Nato-maita sekä Suomea ja Ruotsia, mutta kutsuun sisältyy sen lisäksi myös tarjous kahdenvälisistä neuvotteluista nimenomaan kuudelle Itämeren valtioille. Tämä käy ilmi Venäjän hallituksen lehdenRossiiskajan gazetan artikkelista, joka on otsikoitu Jännitteen lieventäminen.

Rossiiskaja gazetan mukaan varapuolustusministeri Anatoli Antonov on kertonut vastikään ulkomaisille sotilasasiamiehille Venäjän ehdottamasta ”positiivisesta ohjelmasta”, joka auttaisi liennyttämään Venäjän ja Naton välisiä suhteita. Lehden mukaan Venäjän päätavoitteena olisi päästä sopuun siitä, että Itämerellä lentävät sotilaskoneet käyttäisivät aina transpondereita eivätkä siis lentäisi tunnistamattomina sekä siviilitutkilta näkymättöminä.

– Jotta tässä löydettäisiin yhteisymmärrys, Naton asiantuntijat ja Natoon kuulumattomien Itämeren valtioiden asiantuntijat on kutsuttu syyskuuksi Moskovaan konsultaatioita varten, Rossiiskaja gazeta kirjoittaa.

RG:n mukaan Venäjä toivoo, että kokouksessa löydettäisiin sopu tavoista, jotka mahdollistaisivat Suomen presidentin Sauli Niinistön ”ilmatilaehdotuksen” toimeenpanon. Niinistö otti esille ajatuksen transponderien käytöstä heinäkuun alussa Kultarannassa tavatessaan Venäjän presidentin Vladimir Putinin.

Jotta tässä löydettäisiin yhteisymmärrys, Naton asiantuntijat ja Natoon kuulumattomien Itämeren valtioiden asiantuntijat on kutsuttu syyskuuksi Moskovaan konsultaatioita varten.
Rossiiskaja gazeta mukaan Antonov korosti kuitenkin samalla, että Venäjä on valmis myös ”kahdenvälisten sopimusten pohjalta” yhteistyöhön, jonka avulla ”estettäisiin välikohtaukset sekä merellä että ilmassa”.




Venäjän varapuolustusministeri Anatoli Antonov.

– Moskova on valmis käymään Latvian, Liettuan, Viron, Puolan, Ruotsin ja Suomen puolustusviranomaisten kanssa konsultaatioita, jotta raja-alueilla tapahtuvan sotilaallisen toiminnan herättämät molemminpuoliset huolet väistyisivät, Rossiiskaja gazetan toimittaja Juri Gavrilov kirjoittaa.

Lehden sanamuodoista ei käy selkeästi ilmi, haluaisiko Venäjä solmia Latvian, Liettuan, Viron, Puolan, Ruotsin ja Suomen kanssa joitakin uusia ja erillisiä kahdenvälisiä sopimuksia – vai viittaako Venäjä joihinkin jo nykyisin voimassa oleviin valtiosopimuksiin, joiden pohjalta yhteistyötä voitaisiin Moskovan mielestä nyt tiivistää.




Sauli Niinistö ja Vladimir Putin tapasivat heinäkuun alussa Kultarannassa, missä ajatus transponderien käytöstä nostettiin esille.

Lännessä on perinteisesti suhtauduttu varovaisesti sellaisiin Venäjän aloitteisiin, joissa pyritään jollain tavalla hajottamaan Naton ja Euroopan unionin yhtenäisyyttä esimerkiksi jonkinlaisten erillissopimusten ja erillisneuvottelujen avulla.

Moskova on valmis käymään Latvian, Liettuan, Viron, Puolan, Ruotsin ja Suomen puolustusviranomaisten kanssa konsultaatioita, jotta raja-alueilla tapahtuvan sotilaallisen toiminnan herättämät molemminpuoliset huolet väistyisivät.
Suomi solmi keväällä Venäjän kanssa kuitenkin kahdenvälisen rajasopimuksen, jotta pohjoisten rajanylityspaikkojen turvapaikanhakijatulva saataisiin loppumaa. Ainoastaan Sallan ja Raja-Joosepin rajanylityspaikkoja koskeva poikkeusjärjestely on voimassa 180 päivää eli lokakuun alkupuolelle.




Heinäkuiset ”Kultaranta-keskustelut” olivat myös muun maailman huomion kohteena.

Rossiiskaja gazetan mukaan Venäjän tuoreeseen ehdotukseen kuuluu lisäksi esitys siitä, että Venäjän ja lännen sotilasviranomaiset sopisivat tietojenvaihdosta terroriuhkien arvioimiseksi. Lehden mukaan ”kyseessä ei ole suinkaan ensimmäinen tällainen ehdotus”, ja se koskisi lähinnä Isisin ja muiden vastaavanlaisten terrorijärjestöjen tukahduttamista.

Puolustusministeriö kertoi tiistaina aamulla STT:lle, että Suomi ei ole vielä vastaanottanut virallista kutsua Venäjän kaavailemaan Moskovan-kokoukseen. Puolustuspoliittisen osaston ylijohtajan Janne Kuuselan mukaan ministeriö on toistaiseksi ollut mediatietojen varassa kokouksen ja sen asialistan suhteen.

Puolustusministeriö lähetti aamupäivällä tiedotteen, jossa Kuusela toteaa, että kysymys lentoturvallisuudesta Itämeren alueella on ajankohtainen ja tärkeä. Venäjän aloitetta puolustusministeriö kuvasi ”mielenkiintoiseksi”.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti