maanantai 15. elokuuta 2016

Terveisiä Kemin Selkäsaaresta...

Kävimme "perhepiirissä" Selkäsaaressa perjantaina 12.08.2016 iltapäivällä. Oli kohtalaisen ikävä ilma, vaikka säätiedotus edellisenä päivänä lupasi aivan muuta. Kova lounaistuuli mennen tullen ja jatkuva vesisade.
Ilma ei estänyt saaripatikointia eikä makkaranpaistoa. Ihan mukava pikavisiitti, varsinkin kun kaksi osallistujista ei ollut aikaisemmin käynyt saaressa kesällä.
Sen kyllä totesimme, että veneessämme viisi aikuista ihmistä on ehdoton maksimi. Kovassa aallokossa "veneessä on pitelemistä". Turvallinen se toki kaiken kaikkiaan on...

Ajoimme saaresta takaisin virallista väylää Hahtisaareen sisäsataman kupeesta.

Käväisimme - minä ja vaimoni - tänään maanantaina 15.08.2016 Selkäsaaressa. Vaimoni aikoi vilkaista sieniä ja minä saattaa puuhommat päätökseen. Samalla polttaa puuroskaa ja lahoja puita.

Näin teimme. Kuinka ollakaan intouduin tarkistamaan Biolanin kompostikäymälän suodossäiliötilanteen ja tyhjentämään kompostoitunutta prosessituotetta. Kymmenisen lapiollista tuotetta levittelin lähitulevaisuuden pienelle kokeilualueelle. Josko siihen syntyisi edes "matohautomo". Olisi onkimadot saaresta omasta takaa. Sen aika näyttää.

Pois lähtiessämme oli kohtalainen pohjoistuuli ja vesi oli mataloitunut. Saimme "keinutella" venettä tovin, että saimme irti sen hiekkarannalta. Lisäksi sauvoimme sitä jonkin matkaa syvemmille vesille, ennenkuin uskalsimme käynnistää moottorin. Asiallinen = riittävän syvä väylä Selkäsaaren pohjoisrantaan olisi tervetullut uudistus.

Vein tänään keskiviikkona 17.08.2016 aamupäivällä vaimoni ja naistuttavamme Selkäsaareen marjastamaan ja sienestämään. Sen verran oli paha tuuli ja vesi matalalla, että rantautuminen toteutettiin rajanaapurimme venevalkamaan, joka on rakennetun aallonmurtajan suojassa.

Itse palaiilin saman tien takaisin Hahtisaareen ja osallistuin iltapäivällä Kemin sosiaali- ja terveyslautakunnan kokoukseen Kemin kaupungintalolla.
Ennen kokouksen alkua käväisin jututtamassa Kemin kaupungin ympäristöpäällikköä. Kiinalaisen Kaidin Kemin Ajokseen suunnitelmiinhan ne jutut pakostain kääntyivät. Odotusarvo asian suhteen on korkealla.

Illalla ajelin uudestaan Selkäsaareen. Vesi oli edelleenkin laskenut, mutta tuuli tyyntynyt, joten ajoin varovaisesti omaan rantaan.

Marjastajat ja sienestäjät olivat saaneet hyvän saaliin. Mökillä kahvit juotuamme ajelimme takaisin Hahtisaareen. Hyvä päivä kaiken kaikkiaan...

Menimme lauantaiaamuna 20.08.2016 Selkäsaareen. Tutut kuviot: Vaimoni kävi alustavasti tutkailemassa, joko kannattaa puolukkapoiminta käynnistää > ei aivan vielä. Toki pikkuämpärillisen hän toi mukanaan. Käväisipä vielä sieniäkin hakemassa...
Itse fiilistelin vielä puuhomilla. Sain muutaman hankalan puun pilkotuksi, mutta viisi alle puolen metrin pätkää oli pakko pistää tulistelupaikan "pätsiin" > sain samalla hyvät savustustulet.

Niin - olipa lähes unohtua. Kuuntelin Kemin Sauvosaaren takakentältä jalkapalloa. Yleisöäänistä päätellen arvioin kotijoukkueen voittaneen.

Kyllä! 

PS Kemi otti voiton kauden kolmannessa Lapin paikallistaistossa “Jänkhäderbyssä” Kemin Sauvosaaressa. Rovaniemen Palloseura kaatui lukemin 3-1 (0-0).
Kotijoukkueen maalintekijöinä olivat ruotsalaiskärki Erik Törnros, joka osui kahdesti, sekä laitapakkina pelannut Zeljko Savić. RoPSin kavennusosumasta vastasi virolaiskärki Albert Prosa.

Kävin rannasta hakemassa uteliaisuuttani muutamia kaisloja. Kuinka ollakaan, löysin myrskyn rantaan tuoman painekyllästetyn, yli nelimetrisen 75X75 parrun, jossa oli ruostumattomasta teräksestä tehty pultti + mielenkiintoinen prikka. Pakkohan se oli tuoda tontille tarkempaan käsittelyyn. Parrulle löytyy aivan varmasti jokin käyttötarkoitus.

Savustimme kotoa pakastimesta mukaan ottamiamme ahvenia. Saattaa haiskahtaa jo kehumiselta, mutta nyt ne olivat poikkeuksellisen hyviä. Vaimoni maustamisresepti osui nappiin.
Illalla saunoimme ja keskityimme sen jälkeen radion kuuntelemiseen. Olimme tuoneet saareen ensimmäistä kertaa paristoradion. Rion olympiakisoja tuli muutama tunti kuunneltua ihan yötä myöten > keihäsfinaalia myöten...

Tänään sunnuntaina 21.08.2016 aamukahvit juotuamme lähdimme tekemään pienen patikkalenkin. Otin varmuuden vuoksi pienen repun ja vesipullon mukaan. Laskeuduimme talvenaikaiselle latu-uralle, jota pitkin menimme kota-alueelle saakka. Tavoitteena oli jatkaa matkaa, mutta heinikkoinen ja aamukostea - myös liukaskivinen - väylä alkoi tuntua hankalalta. Palasimme takaisin ja nuosimme kivirakalle.
Vaimollani oli pieni astia mukana ja niinhän siinä kävi, että puolukoista se täyttyi. Todettakoon, että metsässä oli edelleen vähin metsämansikoita, runsaasti mustikoita, jonkin verran vaaraimia ja runsaasti puolukoita. Viimeksi mainitut eivät ole kaikki vielä poimintakunnossa...

Pois tullessamme kohtasimme tutun selkäsaarelaisen marjareissulla. Ensimmäinen poimija koko kesän/alkusyksyn aikana! Hän totesi myös meidän olevan ensimmäiset tapaamansa pomijat/liikkujat metsässä - oikeastaan kivirakalla > pirunpellolla.

Tulimme takaisin kivirakan kautta mökille ja lämmitimme tulistelupaikan tulilla "markettipyttipannua". Kyllä maistui!

Paikat kuntoon ja ajo mantereelle. Mukava käynti saaressa taas kerran...

Tänään keskiviikkoaamuna 24.08.2016 vaimoni totesi: "Mitä jos lähdetään käväisemään Selkäsaaressa?" Sinne lähdettiin. Eilen illalla olin tonkinut muutaman madon tontinkulmalta aikeissa lähipöivinä käväistä ongella. Se hetki tuli siis tänään.
Aamulla oli sen verran tuulta, että vietyäni vaimoni saarenrantaan oli tekemistä, että pääsin irti rannasta...
Otin  katiskat myös mukaan ja jätin ne pyytämään tutulle paikalle pitkästä aikaa.

Tavoitteeni oli ensin ajaa Syväleton kupeeseen ongelle, mutta mukavuudenhalu valtasi minut. Jäin katiskoiden läheisyyteen Selkäsaaren pohjoispäätyyn. Putsailin ja teroittelin jigikoukkuja ennen kalastuksen alkua.

Tuttu kuvio > kalat nautiskelivat tarjoamiani matoja. Sain muutaman "savustuskokoisen" ahvenen ja muutaman sintin. Yksi särkikin oli tulollaan, mutta veneen reunasta se tipahti takaisin mereen. Kolme lokkia kärtti makupaloja läheisyydessä. Tällä kerralla turhaan.
Kävin uteliaisuuttani vilkaisemassa toista katiskaa - ei ollut kuin yksi ahven. Pistin ämpäristä onkimani ahvenet sille seuraksi, olivat kaikki hyväkuntoisia.

Rantaan mentyäni sain taas todeta vaimoni marja- ja sieniaktiviteetin. Joimme terassilla kahvit ja lähdimme mantereelle.










Ei kommentteja:

Lähetä kommentti