Puola heitti kapuloita Itämeren kaasuputken tielle – Gazprom voi joutua rakentamaan putken yksin
Puolan kilpailuviraston vastustus sai Nord Stream 2 -kaasuputkihankeen kaikki läntiset osakasyritykset vetäytymään putken rakentamiseen tarvittavasta yhteisyrityksestä. Venäjän kaasujätti Gazpromin ja viiden länsiyrityksen piti yhdessä kerätä osakeannilla kolmasosa hankkeen rahoituksesta. Puola ei sitä salli.
Venäjältä Itämeren kautta Eurooppaan suunniteltu kaasuputkihanke on saanut kiusallisen takaiskun, joka voi viivyttää putken rakentamista.
Puola vastustaa hanketta, vaikka putki ei edes kulkisi sen merialueilla. Puolan mielestä putken rahoitusmalli vahvistaisi entisestään Gazpromin määräävää asemaa Euroopan kaasumarkkinoilla ja olisi näin Puolan kilpailulain vastainen.
– Me jatkamme hankkeen valmistelua kaikesta huolimatta, sanoo Minna Sundelin. Hän on Nord Stream 2 AG:n sidosryhmäsuhdepäällikkö.
Hankkeen rahoitusmalli on nyt täysin auki. Yritysryhmän pitää löytää uusia rahoitusvaihtoehtoja tai sitten putken rakentaa Venäjän valtion kaasuyhtiö Gazprom yksinään.
Putken jäämistä Gazpromin omaksi hankkeeksi on ounastellut muun muassa venäläinen talouslehti Kommersant.
Kahdeksan miljardin hanke
Gazprom ja viisi eurooppalaista energiayritystä, E.ON, Wintershall, Shell, OMV ja Engie sopivat viime vuonna toisen kaasuputken rakentamisesta. Uusi putki kulkisi pääosiltaan Venäjältä Saksaan kulkevan ykkösputkilinjaston vieressä.
Jo nyt kolmannes EU-maiden käyttämästä maakaasusta tulee Venäjältä. Uusi putki kaksinkertaistaisi kaasukuljetukset Itämeren kautta.
Putken rakentaminen maksaa noin kahdeksan miljardia euroa. Rahoista 70 prosenttia piti kerätä muun muassa pankkilainoina ja loput 30 prosenttia uuden tytäryhtiön osakeannilla.
Juuri tytäryhtiön perustaminen ja osakeanti näyttävät nyt tyssänneen Puolan kilpailuviraston UOKiK:n kantaan.
Viraston lupa olisi tarvittu siksi, että yrityksistä kolmella on toimintaa myös Puolassa, joten niitä koskevat Puolan kilpailulait.
Kuitenkin kaikki viisi päättivät vetää lupahakemuksensa pois virastosta, sillä riitelyn jatkaminen olisi vaikeuttanut Shellin, Uniperin ja Wintershallin toimintaa Puolassa.
Taustalla politiikka
Puolan kilpailuviraston vastustuksen taustalla on nähty myös politiikkaa. Kaasuputki on aiheuttanut runsaasti kitkaa Euroopan unionin sisällä. Arvostelijoiden mielestä se vahvistaa Venäjän monopoliasemaa kaasuntuottajana.
EU tukee Ukrainaa Venäjän aggressioita vastaan. Useimpien unionimaiden ei ole helppo hyväksyä kakkosputkea, joka kiertää Ukrainan kaasun kauttakulkumaana.
Etenkin Puolan ja Ukrainan mielestä kaasuputki hyödyttää vain Venäjää ja Saksaa.
Saksa puolestaan pitää uutta kaasuputkea puhtaasti kaupallisena hankkeena, josta hyötyy koko Eurooppa.
Uuden kaasuputken on määrä valmistua vuonna 2019. Samana vuonna päättyy Venäjän ja Ukrainan sopimus kaasutoimituksista Ukrainan kautta muualle Eurooppaan.
Ukraina pelkää, että Venäjä voi lopettaa kokonaan tai ainakin vähentää kaasutoimituksia Ukrainaan.
Mistä rahat?
Uutta toimintamallia kaasuputken rahoittamiseksi etsitään nyt kiivaasti.
Yhtenä vaihtoehtona on, että muodostettava tytäryhtiö aloittaa osakeannin Puolasta piittaamatta. Se olisi kuitenkin suuri riski, joka voi vaarantaa koko hankkeen.
Toisena vaihtoehtona on, että tytäryhtiön perustaisivat Venäjän Gazprom ja kaksi länsiyritystä, ranskalainen Engie ja itävaltalainen OMV. Niillä ei ole toimintaa Puolassa. Tätä vaihtoehtoa ei pidetä todennäköisenä.
Todennäköisempänä pidetään sitä, että Gazprom toteuttaa hankkeen yksinään tai ainakin aloittaa työt ilman muiden tukea. Venäjällä on pidetty aivan mahdollisena, että hanke voi houkutella myös muita kuin alkuperäisiä länsikumppaneita. Ilman länsikumppaneita hanke on kuitenkin poliittisesti vaikeampi toteuttaa.
Todennäköisintä on, että alkuperäisestä suunnitelmasta yritetään pitää kiinni ja löytää yhteisymmärrys Puolan kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti