Suomalainen sanonta: Puhu sinä, minä pitelen hevosta , sopii mielestäni mainiosti Venäjän harjoittamaan - hajoita ja hallitse - yrityksiin lähinaapureiden suhtautumisessa turvallisuuspolitiikassa.
Suora nettilainaus Helsingin Sanomista hiukan tuunattuna:
Venäjä otti Niinistön nimen käyttöön turvallisuuspolitiikassaan – Suomi joutuu nyt vastaamaan hämmentyneisiin kysymyksiin
Vaikutelma Venäjän ja Suomen yhteishankkeesta on korostunut Venäjän painottaessa Niinistön aloitetta ehdotuksessaan kahdenkeskisistä neuvotteluista, kirjoittaa Kari Huhta analyysissaan.
ILMAVOIMAT
SUOMEN ulko- ja turvallisuuspolitiikan edustajat ovat viime viikkoina joutuneet torjumaan muiden länsimaiden arveluja uudesta turvallisuuspoliittisesta yhteistyöstä Suomen ja Venäjän kesken, kertovat virkamiehet ja diplomaatit.
Kysymyksiä Suomen roolista nousi, kun Venäjä esitti elokuussa Itämeren maille kahdenkeskisiä neuvotteluja turvallisuudesta. Venäjän puolustusministeriön ilmoituksessa ja apulaispuolustusministeri Anatoli Antonovin kommenteissa viitattiin vahvasti presidentti Sauli Niinistön ehdotukseen Itämeren lentoturvallisuuden parantamisesta.
Heinäkuun alussa Kultarannassa Niinistö ehdotti Vladimir Putinille turvallisuuden parantamista transpondereiden eli paikantimien käytöllä sotilaskoneissa. Lentoturvallisuus nousi esille myös Naton huippukokouksessa viikkoa myöhemmin ja vielä seuraavalla viikolla Naton ja Venäjän neuvostossa.
HANKE sai uuden luonteen, kun Venäjä elokuun alussa kutsui Itämeren maita kahdenkeskisiin neuvotteluihin turvallisuudesta, edelleen Niinistön ehdotuksen nimissä.
Yksikään maa ei ole HS:n tietojen mukaan vastaamassa myönteisesti kutsuun, joka osoitettiin ilmeisesti ainakin Latvialle, Liettualle, Virolle, Puolalle, Ruotsille ja Suomelle. Presidentti Niinistö kertoi Iltalehden mukaan keskiviikkona Vaasassa, ettei Suomi ole edes saanut Venäjältä kutsua.
Suomessa keskustan presidenttiehdokas Matti Vanhanen ehti sanoa tuoreeltaan, että Venäjän kutsuun ”kannattaa suhtautua ennakkoluulottomasti” (HS 4.8). Kansanedustaja Eero Heinäluoma (sd) sanoi Demokraatti-lehden haastattelussa, että vaisu reagointi Suomessa Venäjän kutsuun oli ”koomista”.
USEISSA muissa läntisissä kommenteissa Venäjän neuvottelukutsua kuvaillaan tavanomaiseksi yritykseksi hajottaa lännen rivejä kahdenkeskisillä aloitteilla ja kääntää huomiota pois muista tapahtumista.
Yhdessä arviossa ehdotusta verrataan Ukrainaan matkanneisiin valkoisten kuoma-autojen saattueisiin, joilla Venäjä toissa vuonna siirsi huomiota sotilaallisen voiman keskityksistä.
Asiantuntijoiden mukaan Venäjän nyt esille nostamista lentoturvallisuuskysymyksistä on jo jonkin aikaa yritetty keskustella sekä siviili-ilmailujärjestö ICAO:n piirissä että Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä Etyjissä. Niissä Venäjä on kuitenkin suhtautunut hankkeisiin nihkeästi.
”Nyt he voivat sanoa, ettei asia näytä kiinnostavan länttä”, arvioi asiantuntija nimettömänä.
LÄNTISISSÄ kommentissa korostetaan, että lentokoneiden sijainnin ilmoittavat transponderit ovat vain osakysymys.
Venäjän sotilaslentojen ongelmana on se, ettei niistä saada lentosuunnitelmia, lentäjät eivät ole yhteydessä lennonjohtoon, eivätkä monet lentäjistä osaa englantia. Sotilaskoneissa ei välttämättä edes ole yhteensopivia transpondereita.
Yhteydenpito voi onnistua lähinnä kuljetuskoneisiin, jotka myös Suomenlahdella usein lentävät pommikoneryhmien ja hävittäjien edellä.
Nato-maat tiettävästi hiovat yhtenäistä kantaa lentoturvallisuushankkeisiin. Aikataulua hidastaa elokuun lomakausi, joka hiljentää Naton poliittisen toiminnan.
Myös presidentti Niinistö on omissa kommenteissaan sanonut, että transponderit ovat osa laajempaa kokonaisuutta ja lentoturvallisuuden edistäminen on Naton ja Venäjän välinen hanke.
SUOMEN edustajat ovat kuitenkin joutuneet vastaamaan kysymyksiin Suomen osuudesta Venäjän ehdotuksiin.
”Ystävämaat kokivat, että Suomen aloite kahden kesken Venäjän kanssa tupsahti Naton nenän eteen Varsovassa [Naton huippukokouksessa]”, kuuluu yksi arvio.
Presidentti Niinistö osallistui huippukokouksen illalliselle ensi kertaa Naton ulkopuolisena valtiojohtajana yhdessä Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin kanssa.
Varsovassa lentoturvallisuusaloitetta ei julkisesti arvosteltu, ja se sai tukea myös Nato-mailta. Vaikutelma Venäjän ja Suomen yhteishankkeesta on korostunut Venäjän painottaessa Niinistön aloitetta ehdotuksessaan kahdenkeskisistä neuvotteluista.
Suomen ulko- ja puolustusministeriöille ystävämaiden hämmennys Suomen roolista on tullut osin yllätyksenä. Ne eivät HS:n tietojen mukaan osallistuneet Niinistön Putinille tekemän ehdotuksen valmisteluun.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti